29.5.2014 Lausunnot ja kannanotot

Lastenteatteriselvitys osoittaa valtionosuuden piirissä olevien lastenteattereiden tekevän vähäisillä resursseilla aktiivista työtä

Suomen Teatterit ry on selvittänyt valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien lasten-, nuorten- ja nukketeattereiden tilanteessa tapahtuneita muutoksia aikavälillä 1995-2011. Selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset lastenteatterit ovat pieniä teattereita, joissa työskennellään vähäisellä henkilökunnalla. Tästä huolimatta lastenteatterit esiintyvät muita teattereita enemmän ja ovat aktiivisempia kiertue- ja vierailutoiminnassa. Ne myös saavuttavat yleisönsä hyvin ja esitysten täyttöasteet ovat niissä keskimääräistä parempia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:6) todetaan, että lasten ja nuorten kasvamisen tukeminen on yksi yhteiskunnan ja sivistysvaltion tärkeimmistä tehtävistä. Ohjelmaehdotuksen toimenpideosiossa nostetaan esille taide-elämysten merkitys osana kasvua, taidelaitosten lapsille ja nuorille suunnattu yleisötyö, lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistaminen, ja se tosiseikka, että lasten kulttuuriosallistumiseen tarvitaan lisää keinoja ja resursseja.

Lastenteattereiden toiminta vastaa erinomaisesti ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Niissä esitys- ja yleisökasvatustoimintaa tekemässä ovat lastenteatteriin erikoistuneet ammattilaiset, joilla on syvä tietotaito omasta alueestaan ja intohimo tehdä nimenomaan lapsiyleisöille suunnattua taidetta. Lastenteatterin henkilökunnalla on tietoa lasten kehityksestä ja lapsiyleisöjen erityispiirteistä ja niissä voidaan muita teattereita tarkemmin suunnitella ja toteuttaa hyvinkin tarkasti juuri tietylle ikäryhmälle soveltuvaa lasten ja nuortenteatteria ja ottaa lapsiasiakkaat huomioon myös esitystoiminnan ulkopuolisissa asioissa. Suomen Teatterit ry:n selvitys kuitenkin osoittaa, että lastenteattereiden asemassa tapahtunut kehitys ei ole ollut suotuisaa ja että niiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet.

Itsenäisten lastenteatterien määrä on vähentynyt lähes puolella selvityksen kahdenkymmenen vuoden seurantajaksolla. Itsenäisen toiminnan lakkauttaneista neljästä teatterista yksi integroitui osaksi suurta ammattiteatteria ja kolme lopetti toimintansa talousvaikeuksien vuoksi. Myös lastenteattereiden kokonaisrahoitus on kasvanut vähemmän kuin muissa teattereissa ja lipputulojen osuus on laskenut tilausnäytösten dramaattisen vähenemisen myötä. Tämä negatiivinen kokonaiskehitys on erittäin valitettavaa lasten ja nuorten kannalta, erityisesti alueellisesta näkökulmasta tarkastellen.

Tilausesitysten väheneminen aiheuttaa lastenteattereille merkittäviä paineita sopeuttaa toimintaansa muuttuneessa toimintaympäristössä. Kiertuetoiminnan kustannusten kasvu vähentää teattereiden edellytyksiä toimia laajalla maantieteellisellä alueella. Lastenteatterille myönnettävän harkinnanvaraisen tuen merkitys on jo nyt erittäin olennainen osana ammattimaisen lastenteatterikentän kokonaisrahoitusta. Tulevaisuudessa ammattimaisen lastenteatteritoiminnan heikentyneen tilanteen korjaamiseksi ja lastenkulttuuritoiminnan tarjonnan ja alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi näiden harkinnanvaraisten tukielementtien mahdollisuuksia on syytä tarkastella tärkeänä osana ammattimaisen lastenkulttuurin kehittämistä.

Lastenteattereiden on vaikea kompensoida kokonaisrahoitusrakenteen haastavaa muutosta kehittämällä omaa tulonhankintaansa, eli nostamalla lippujen hintoja, koska viime vuosina lastennäytäntöjä tilaavien tahojen resurssit ovat vain entisestään vähentyneet. Käytännössä lastenteatterit ovatkin nostaneet lippujensa hintoja huomattavasti muuta ammattiteatterikenttää maltillisemmin.

Kotimaisessa lastenteatterikentässä on vuosikymmenten aikana kertynyttä raudanlujaa erityisammattiosaamista ja ministeriön ohjelmaehdotuksessa lasten ja nuorten kasvun tukemiseen kaivattuja keinoja ja resursseja, jotka kuitenkin nyt tehdyn selvityksen mukaan ovat uhassa rapistua kotimaisen näyttämötaiteen kentästä, mikäli ammattimaisen lastenteatterikentän negatiivista kehitystä ei selkein ja päättäväisin toimenpitein katkaista.

Lastenteatteritoiminnan toimintaedellytysten ja saavutettavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa ehdotetaan tehdystä selvityksestä ilmenevin perustein, että

1) sekä lastenteatteria tekevien taidelaitosten että teatteria lapsille ja nuorille tyypillisesti tilaavien toimijoiden kokonaisrahoituksen riittävyys arvioidaan ja toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet;

2) tutkitaan perusteellisesti myös keinot edelleen kehittää lastenteatterin harkinnanvaraista rahoitusta ja siten edistää niitä osa-alueita, joilla lastenteatteritoiminta on ajautunut selvityksen mukaan vaikeuksiin; ja

3) lastenkulttuuripoliittiseen ohjelmaan kirjataan selkeitä toimenpiteitä, joilla lastenteatterin osuus ohjelman mukaisten tavoitteiden edistämiseksi toteutetaan.

Helsigissä 28.5.2014

Suomen Teatterit ry ja Lasten- ja nukketeatterineuvottelukunta:

Teatteri Hevosenkenkä
Ahaa Teatteri
Teatteri Mukamas
Unga Teater
Teatteri 2000 (osa Tampereen Työväen Teatteria)

Lastenteatteriselvitys: Katsaus valtionosuuden piirissä olevien lastenteattereiden tilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin vuosina 1995-2011 (1,8 Mt)
Iida Turpeinen, Suomen Teatterit ry, 2014

Kuva: Teatteri Hevosenkenkä, Risto Räppääjä karkuteillä