10.12.2016 Lausunnot ja kannanotot

Ammattiteattereiden yhteinen esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta

Suomen Teatterit ry ja Teatterikeskus ovat valmistelleet yhteisen kokonaisesityksen, johon on koottu näyttämötaiteen alan rahoitusjärjestelmien keskeisiä kehittämistarpeita ja jossa ehdotamme konkreettisia toimenpiteitä alan toiminnan ja sen vaikuttavuuden edistämiseksi. Julkinen esitys on laadittu tukemaan Sitran tuella toimivan asiantuntityöryhmän työtä, kun se ministeriön antaman toimeksiannon mukaisesti pohtii kokonaisvaltaisesti valtionosuusrahoitteisten kulttuurialojen rahoitusjärjestelmien uudistamista. Työryhmän tehtävänä on tarkastella niin valtionosuusjärjestelmän kuin ns. vapaan kentän rahoituksen kehittämistarpeita, ja tehdä asiassa lakiesitys vuoden 2017 aikana.

Suomen Teatterit ry ja Teatterikeskus ry edustavat jäsenistönsä kautta valtaosaa kotimaisesta vakiintuneesta ammattiteatterikentästä. Järjestöjen hallitukset ovat kevään 2016 aikana keskustelleet näyttämötaiteen kentän ja erityisesti sen nykyisten rahoitusjärjestelmien keskeisistä kehittämistarpeista. Keskustelun tuloksena tähän esitykseen on koottu alan kannalta keskeisimmät kehitysehdotukset. Esitys on ensimmäinen järjestöjen yhteistyössä laatima visio, joka koskettaa kentän kaikkia toimijatahoja suurista ammattiteattereista yksittäisiin freelancereihin.

Järjestöt esittävät, että ammattiteatterikentän rahoitusuudistuksen valmistelun pohjaksi otetaan tämän kokonaisesityksen ehdotukset uudistuksen pääperiaatteiksi ja konkreettiset esitykset rahoitusjärjestelmän eri osa-alueilla. Toivomme, että niiden toteuttamiseksi ja kehittämiseksi jatketaan aktiivista yhteistyötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Taiteen edistämiskeskuksen kanssa myös tulevaisuudessa. Näyttämötaiteen kentän kehittäminen edellyttää sen tarkastelemista rahoitusjärjestelmien rajojen yli kokonaisuutena. Näyttämötaiteella tarkoitetaan tässä esityksessä laajasti teatteri-, tanssi- ja sirkustaiteen kenttää.

Esitys pyrkii uudistamaan alan rahoitusrakenteita huomioiden kentän monimuotoisuuden ja toimijoiden erilaiset tarpeet, sekä turvaamaan näyttämötaiteen vaikuttavuuden ja kehittymismahdollisuudet taidemuotona. Esityksen tavoitteena on lisäksi tukea toimijoiden yksilöllisyyttä ja erilaisia toimintatavoitteita. Ammattiteatteritoimijoiden erilaisuus palvelee erilaisia yleisöjä ja parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Rahoitusjärjestelmän tarkasteleminen ja kehittäminen kokonaisuudessaan tukee sekä näyttämötaiteen kehittymistä, että turvaa erilaisille kohderyhmille suunnatun taiteen laadun syvenemisen.


LUE ESITYS KOKONAISUUDESSAAN:

Ammattiteattereiden esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta (pdf)


 

Selvityksen keskeiset ehdotukset ovat seuraavat:

1. Nykyistä valtionosuusjärjestelmää kehitetään ja uudistetaan niin, että sen toimivat, monipuolisen ja laadukkaan kulttuuritarjonnan saatavuutta turvaavat elementit säilytetään. Rahoitusjärjestelmällä turvataan jatkossakin näyttämötaiteen alueellinen saatavuus koko maassa, riittävä teatteritarjonta kaikilla kotimaisilla kielillä ja sanattoman esitystaiteen kuten sirkuksen ja tanssin saatavuus. Järjestelmällä tuetaan kentän monimuotoisuutta ja kannustetaan toimijoita yksilölliseen kehittymiseen.

Esitämme, että nykyisen valtionosuustoimijoiden verkon rahoituksen perusrakenne säilyy pääosin ennallaan. Valtionosuusrahoitusta täydentävän harkinnanvaraisen rahoituksen, kuten alueteatteri- ja kiertuetukien mahdollisen uudelleentarkastelun yhteydessä on varmistettava, että niillä turvattujen teatterikentän erityistukea tarvitsevien toimintojen jatkuvuus turvataan tulevaisuudessakin.

2. Laaditaan suunnitelma vuodesta 2012 lähtien toteutettujen toistuvien säästöjen vaikutusten korjaamiseksi ja näyttämötaiteen valtionosuusrahoituksen vahvistamiseksi julkisen talouden suotuisammassa kehitystilanteessa tulevaisuudessa. Suunnitelman toteuttamisajankohtana valtionosuuksien pohjana käytettävä laskenta saatetaan jälleen vastaamaan alojen todellista kustannuskehitystä, vastaavasti kuin tehtiin vuosina 2008– Näin turvataan tehokkaimmin näyttämötaiteen saatavuutta, laatua ja alan taiteilijoiden työllisyyttä myös tulevaisuudessa.

3. Pohditaan vaihtoehtoiset tavat määritellä henkilötyövuosijakoon vaikuttavat perusteet niin, että järjestelmä mahdollistaa taloudellisen ja taiteellisen riskinoton nykyistä paremmin. Remonttien ja peruskorjausten yhteydessä mahdollistetaan henkilötyövuosimäärän jäädyttäminen useammaksi vuodeksi vähintään poikkeusaikaa edeltävälle tasolle.



4. Nostetaan muutama vakiintunut teatterin, tanssin tai sirkuksen toimija VOS-järjestelmän piiriin uudistuksen toteuttamisen yhteydessä. Näin vapautetaan jaettavaksi määrärahoja harkinnanvaraisen toiminta-avutuksen piirissä oleville muille toimijoille.

5. Taiteen edistämiskeskuksen toimivaltaa harkinnanvaraisten tukien jakajana koskevaa rahoituslainsäädäntöä muutetaan arvioinnin osalta niin, että osa nykyisistä harkinnanvaraisista tuista jäisi vuosittaisen harkinnan ulkopuolelle. Sen sijaan joukolle toimintansa vakiinnuttaneita ammattiteattereita tehtäisiin useampivuotisia rahoituspäätöksiä. Tällä uudella toisella rahoitusportaalla tuki jaettaisiin toimijoiden vakiintuneen toiminnan ja kehityksen perusteella, ja tukipäätökset voitaisiin tehdä ministeriössä. Tämä toisen portaan rahoitusjärjestelmä kirjattaisiin perusteiltaan ja toteuttamistavaltaan lakiin.



6. Tämä uusi toinen rahoitusporras on nimettävä uudelleen, koska se ei pääperiaatteeltaan ole enää harkinnanvaraista rahoitusta. Sen sijaan voitaisiin puhua esimerkiksi vakiintuneesta ryhmäkentästä.

7. Toisen portaan rahoitusjärjestelmän piirissä olevien teattereiden ja ryhmien toiminta-avustuksia korotetaan vastaamaan kustannustason nousua ja toimijakohtaista avustusten kehitystarvetta.



8. Perustetaan uusi kolmas rahoitusporras, jossa nykyisen tai perustettavan uuden teatteritoiminnan tukemiseksi tehdään vähintään 3- ja enintään 5-vuotisia rahoituspäätöksiä uuden tai kehittyvän ammattiteatteritoiminnan tukemiseksi. Kehittämisrahoitus perustuu harkintaan, jossa otetaan huomioon toiminnan kehitys, ja tuen saajat ovat tietoisia, että tukikauden päätteeksi on mahdollista, että tuki ei jatku. Paikkansa ja yleisönsä näyttämötaiteen kentässä löytävät vakiintuvat teatteritoimijat pyritään nostamaan vakiintuneen ryhmäkentän rahoitusportaan rahoituksen piiriin aina, kun siihen on mahdollisuus allokoida budjetissa riittävä lisäresurssi. Kehittämisrahoitusta voidaan myöntää myös useammaksi kaudeksi.

9. Uusi kolmannen portaan rahoitusjärjestelmä edellyttää muutoksia nykyiseen harkinnanvaraista teatterirahoitusta koskevaan lainsäädäntöön, sekä kannanottoa siihen, minkälaisella kehittymistä tukevalla prosessilla ja kenen toimesta harkinta tämän rahoituksen jakamisesta tehdään.

10. Uudistustyön yhteydessä selvitetään, onko edellytyksiä luoda selkeä ja valtion kulttuuripoliittisen ohjauksen näkökulmasta ketterä kannustinjärjestelmä. Harkitaan missä määrin uusi kannustinjärjestelmä on perusteiltaan sovellettavissa sekä valtionosuuskentän että vakiintuneen ryhmäkentän (ns. toinen rahoitusporras uudessa järjestelmässä) toiminnan kannustinjärjestelmänä.

11. Rahoitusuudistuksen yhteydessä vahvistetaan ja turvataan ammattimaisen lasten- ja nuortenteatterikentän asema niin, että lastenteattereille maksettavan valtionosuuden maksuperusteeksi vahvistetaan lakimuutoksella 60 % henkilötyövuoden hinnasta.

12. Uudistuksen yhteydessä on tarkasteltava myös lastenteatteritoimintaan kohdistettuja harkinnanvaraisia tukia osana lastenteatterikentän rahoituksen kokonaisuutta. Olennaista on saada kokonaisrahoitus perusteiltaan sellaiseksi, että se keskeyttää lastenteatterikentän toiminnan vaikuttavuuden negatiivisen kehityksen sekä vahvistaa kentän toimintaa ja teatteritarjontaa lapsille.


13. Tarkastellaan tanssin (ja mahdollisesti sirkuksen) VOS-kenttään kuuluvien ammattitoimijoiden kokonaisrahoitusta ja edellytyksiä korjata niiden rahoitusasemaa korottamalla henkilötyövuoden hintaperustetta. Selvitetään myös edellytyksiä kehittää näiden sektorien toimijoiden rahoitusmalleja, kannustimia yhteistyöhön, laatuun ja vaikuttavuuteen. Tanssin ja sirkuksen kannustimien ei tarvitse automaattisesti olla samoja, joita sovelletaan puheteatterin kenttään.

14. Selkeytetään tanssin aluekeskusten roolia ja avustuksien kokonaisuutta osana ammattitanssin kenttää, mm. siksi, että kunnan tai alueen vakiintuneet tanssiteatterit ja aluekeskus kilpailevat samoista avustuksista, ja mikäli tanssiteatteri saa avustusta aluekeskuksen kautta, se ei voi lukea avustuksella toteutuneen toiminnan kustannuksia henkilötyövuosiinsa. Sekava kokonaisuus ei palvele tanssin toimijakentän kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla.

15. Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevien esitysten yhteydessä annetaan tuloverolain 72 pykälän muotoilua ja soveltamista koskeva esitys, joka mahdollistaa vierailevien taiteilijoiden matka- ja majoituskustannusten työllistymistä edistävän verokohtelun samankaltaisella järjestelmällä kuin ns. komennusmiehillä.

16. Perustetaan rahoitusuudistuksen yhteydessä Suomen Allianssi, jonka piiriin otetaan rahoitusuudistuksen yhteydessä parhaaksi harkitulla tavalla otos esittävän taiteen alojen taiteilijoita.


17. Pyritään neuvottelemaan Allianssi-järjestelmän rahoitusratkaisu niin, että järjestelmän aiheuttamat säästöt muissa yhteiskunnan tukijärjestelmissä tulevat huomioiduiksi ja ettei järjestelmän rahoitus tule kokonaisuudessaan kulttuurimäärärahoista.


18. Kohdistetaan esittävän taiteen alalle vähintään kahdeksi vuodeksi työllistämistukea. Sidotaan työllistämisraha alaa kehittäviin työllistämistoimenpiteisiin, joilla pyritään kokeilemaan uusia työsopimus- ja tuotantorakenteita. Tuki olisi harkinnanvaraista ja se jaettaisiin hakemusten perusteella kuten vuonna 2015. Tällä kertaa se olisi kuitenkin käytettävissä niin valtionosuusjärjestelmän piirissä kuin sen ulkopuolella olevien ammattiteattereiden työllistämiskustannuksiin laajemman työmarkkinavaikutuksen saavuttamiseksi.


19. Kotimaisen esitystoiminnan vierailu- ja kiertuetoiminnan edistämiseksi on selvitettävä vaihtoehtoiset tavat edistää esitysten elinkaarta ja maantieteellistä saavutettavuutta kehittäviä ratkaisuja (esim. tappiotakuu esitysvierailusta syntyvän taloudellisen tappion kattamiseen). On syytä tarkastella, toimivatko samanlaiset ratkaisut puheteatterin, tanssin, sirkuksen ja taidemusiikin kiertuetoimintaa edistävinä toimenpiteinä, vai onko syytä rakentaa erilaisia järjestelmiä eri taidemuodoille.


20. Kansainvälisen liikkuvuuden osalta uudistuksen yhteydessä on syytä käydä läpi nykyiset alan kulttuuriviennin tukimuodot ja arvioida Teatterin, Tanssin ja Sirkuksen Tiedotuskeskusten ehdotusten pohjalta, miltä osin näitä on syytä kehittää ja vahvistaa.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Tommi Saarikivi,
toiminnanjohtaja, Suomen Teatterit ry
p. (09) 2511 2151
tommi.saarikivi@suomenteatterit.fi

Kuva: Tanssiteatteri MD, Klaffi, kor. Mari Rosendahl, kuva Ari Ijäs.