18.10.2019 Blogi

Blogivieraana Jere Pensikkala: Enemmän taidetta, vähemmän hukkaa

Yritysmaailmasta monelle tuttu sana Lean on hiipinyt vähitellen myös suomalaisen teatterikentän toimintakieleen. Mitä Lean-ajattelu on, ja miksi sitä kannattaisi hyödyntää myös teatterialalla? Suomen kansallisoopperan ja -baletin tuotantopäällikkö Jere Pensikkala avaa asiaa omien tuotantojensa näkökulmasta.

Enemmän taidetta, vähemmän hukkaa

 

Lean on hiipinyt pikkuhiljaa suomalaisen teatterikentän kieleen, sanaksi, joka esiintyy useissa organisaatioissa toiminnan kehityksestä puhuttaessa. Viimeksi Leanin mahdollisuuksista taideorganisaatioissa puhuttiin Tampereen Teatterikesän puheenjohtajaseminaarissa elokuussa 2019.

Lean SKOB:n toimintafilosofiana

Lean toimintafilosofiana, kuten me sen Suomen kansallisoopperalla ja -baletilla (SKOB) näemme, tarjoaa erinomaisen viitekehyksen mille tahansa kehitystyölle. Sen tavoitteena ei ole ainoastaan parempi tapa toimia, vaan myös parempi tapa ajatella. Kansallisooppera ja -baletti onkin kehittänyt omaa toimintaansa määrätietoisesti Lean-filosofiaa hyödyntäen jo vuodesta 2016 alkaen.

Vuosien 2018-2019 aikana olemme keskittyneet kuvaamaan entistä tarkemmin meille optimaalista yhteistä tapaa tehdä työtä ja ryhtyneet viemään näitä tapoja käytäntöön.

Olemme selvittäneet meille optimaalista tuotantomallia ja miettineet muun muassa kuka on oman työmme asiakas – ei vain esitykseemme saapuva katsoja, vaan myös sisäinen asiakas, jolle olemme vastuussa oman työmme toteutuksesta, sen laadusta ja aikataulusta.

Asiakkaan miettimisellä on merkittävä vaikutus siihen mitä juuri minun työltäni vaaditaan, ja kuka voi määrittää mikä on oikea-aikaista ja riittävän laadukasta tietoa tai työtä. Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen varmistaa sen, että työntekijä voi keskittyä oikeisiin asioihin. Tästä syystä Lean asettaakin aina asiakkaan etusijalle.

Mitä olemme tehneet

Kehitystyössä keskeistä on tunnistaa jokainen työntekijä oman alansa parhaaksi asiantuntijaksi, sillä toiminnan kehittäminen on aidosti koko organisaation yhteinen asia. Ongelmat ratkaistaan siellä missä ne ilmenevät, ja muutos vaikuttaa juuri siellä missä varsinainen työ tapahtuu. Sitoutuminen tapahtuu tekojen kautta, ja yksi Leanin kantavista ajatuksista onkin tekemällä oppiminen.

Olemme itse keskittyneet siihen, että edessämme ei ole ainoastaan projekti, vaan pysyvä toimintatavan muutos ja jatkuva parantaminen, mikä mahdollistaa myös uusien työtapojen kokeilemisen. Johdolta ja esimiehiltä se edellyttää toimimista hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti, eli esimerkiksi selkeää tavoitteiden asettamista, priorisointia, resursointia ja palautetta.

Edellytys uusien toimintamallien, kuten minkä tahansa muutosprosessin onnistumiselle, on yhdessä tekeminen: niin johdon kuin henkilöstönkin sitoutuminen, sekä riittävä resursointi koulutukseen ja muutoksen läpi viemiseen.

Eräs selkeä kehitysaskel SKOB:lla on ollut produktiopäätösten julkaiseminen koko henkilökunnalle, mikä on entisestään korostanut päätöksenteon ja ennakkosuunnittelun merkitystä. Produktiopäätösten julkaiseminen on ollut vaikuttamassa siihen, että jo prosessin alkuvaiheessa keskustelemme siitä mikä on mahdollista ja miten produktioiden toimivampaa toteutusta kaukana tulevaisuudessa voidaan edesauttaa. Tällöin myös päätöksen tekijöiden mahdollisuus tehdä onnistuneita päätöksiä paranee merkittävästi.

Produktiopäätösten julkaiseminen henkilökunnalle on lisännyt merkittävällä tavalla myös avoimuutta organisaation sisällä. Näin kaikki pysyvät yhdessä tietoisina siitä mitä olemme tekemässä, millä resursseilla ja miksi. Avoimuus ja vastuullisuus ovat strategisia arvojamme, mistä tämä uudenlainen tapa viestiä on myös selkeä osoitus.

Päätösten julkaiseminen henkilökunnalle on lisännyt merkittävällä tavalla avoimuutta organisaation sisällä.

Miksi?

Taloudellisen ympäristön muutos vaatii uusia tekemisen tapoja, jotta pärjäämme myös tulevaisuudessa. Niukkenevat taloudelliset resurssit on osattava kohdentaa tehokkaasti, mikä on keskeisenä edellytyksenä sille, että tuotantojen ja esitysten korkea taso säilyy. Parantamalla tuotantoprosessin laatua varmistamme parhaat mahdolliset resurssit taiteellisen sisällön luomiseen.

Lean ei kuitenkaan ole tapa puristaa irti enemmän jo olemassa olevista resursseista, eikä varsinkaan ihmisistä. Sen tavoitteena ei olekaan juosta lujempaa, vaan löytää helpompia reittejä päästä parhaaseen lopputulokseen.

On hyvä muistaa, että vaikka prosessin laatu ei takaa taiteellista laatua, se parantaa mahdollisuuksia onnistua myös taiteellisissa tavoitteissa.

Apua kavereilta

Hyvää tässä kehitystyössä on myös se, että se ei lopu koskaan, vaan aina on mahdollista tehdä ainakin piirun verran paremmin. Kehittymiseen tarvitaan myös haasteita ja hyviä kysymyksiä, minkä takia toivommekin, että meitä vedetään hihasta ja pyydetään kertomaan SKOB:in tavasta toimia, sillä se kehittää myös meitä.

Olemme valmiita kertomaan omasta tuotantomallistamme avoimesti kaikille, jotka siitä ovat kiinnostuneita, yhdellä ehdolla: siitä seuraa vastaavasti velvollisuus sparrata meitä ja muita. Näin kehitämme koko alaa yhdessä, aivan kuten tähänkin asti.

Jere Pensikkala
Tuotantopäällikkö
Suomen kansallisooppera ja -baletti

 

 

 

 

 

 

Ps. Hyviä starttipaketteja Lean-ajatteluun tarjoavat esimerkiksi kirjat Tätä on Lean -Ratkaisu tehokkuusparadoksiin (Modig, Åhlström), Lean – Muuta poikkeamat menestykseksi! (Petersson, Olsson, Lundström, Johansson, Broman, Blücher, Alsterman) ja The Lean Strategy (Ballé, Jones, Chaize, Fiume).

Lisäksi opinnäytetyöni Turun Kaupunginteatterin tuotantomallin kehittämisestä Lean-toimintafilosofiaa hyödyntäen löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194977.

Pääkuvassa: CircOpera. Kansallisooppera, Heikki Tuuli 2016.