4.2.2020 Blogi

Tommi Saarikiven VOS-blogi: Työryhmä julkisti esittävän taiteen VOS-uudistuksen keskeiset esitykset

Valtiosihteeri Tuomo Puumalan johtama työryhmä julkisti perjantaina 24.1. keskeiset esityksensä koskien esittävien taiteiden valtionrahoitusjärjestelmän uudistamista.

Uudistuksen keskiössä on valtionosuusrahoituksen lainsäädännöllinen ja osin rakenteellinen muutos, mutta samassa yhteydessä on keskusteltu myös muista esittävän taiteen ammattikentän rahoitusmuodoista osana julkisen rahoituksen kokonaisuutta.

Työryhmän työ on vielä kesken, ja on mahdollista, että kokonaisesitys vielä joltain osin loppumetreillä muuttuu. Todennäköistä kuitenkin on, että Kuusiston työryhmän vuonna 2018 tekemän ensimmäisen esityksen keskeisiin ongelmakysymyksiin tullaan esittämään helmikuun loppuun mennessä seuraavia ratkaisuja:

Kaksi yksikköhintaa

Näyttää siltä, että järjestelmässä ei tulla siirtymään yhteen yhteiseen esittävän taiteen yksikköhintaan, vaikka ensimmäinen työryhmä sellaista ratkaisua esittikin.

Rakenteellinen ero teattereiden ja orkestereiden toiminnan ja talouden välillä tulee suurella todennäköisyydellä jatkumaan tulevaisuudessakin. Ja jos näin on, yhteen yksikköhintaan yhdistäminen ei ainoastaan hetkellisesti korjaisi yksikköhintaa orkestereiden eduksi, mutta se jättäisi potentiaalisesti tulevaisuudessa toteuttamatta teattereiden entisestään eri suuntaan kulkevan htv-hinnan kehityksen. Eri asia on, että orkestereiden rahoituksen riittävästä tasosta on syytä tulevaisuudessa huolehtia esimerkiksi erillisellä hinnankorjauksella, jos rahoitus uhkaa jäädä olennaisesti kustannustason kehityksestä jälkeen.

Nyt esitetty yksikköhintaratkaisu tunnistaa sen tosiseikan, että laskennallisessa järjestelmässä orkesterien ja teatterien toimintamallien erot vaikuttavat eri tavoin siihen, miten htv-hinta on kehittynyt ja todennäköisesti tulevaisuudessa kehittyy. Näin ollen ratkaisua, jossa kaksi erillistä yksikköhintaa säilytetään, voidaan pitää rahoitusrakenteen perusratkaisuna järkevänä.

Harkinnanvaraisiin tukiin lisärahoitusta – vähemmän painetta VOS:n piiriin hakeutumiselle

Vuoteen 2018 verrattuna tuolloin aloitetusta kokonaisuudistuksesta on toteutuneiden esitysten pohjalta kanavoitu 4,5M euroa lisärahoitusta esittävän taiteen harkinnanvaraisiin tukiin.

Jo aiemmin on arvioitu, että kaikkien nykyisen tai tulevan harkinnanvaraisen tuen piirissä olevien ei välttämättä kannata edes hakea uudeksi VOS-toimijaksi. Tilanne on todennäköisesti tällainen sen jälkeenkin, kun esittävän taiteen kokonaisuudistus on valmis.

Tulevaisuudessakin tilanne vastannee siis jossain määrin tilannetta ennen kuin esittävän taiteen osauudistuksesta päätettiin vuonna 2018: osalla harkinnanvaraisella tuella toimivista ammattiryhmistä julkisen rahoituksen kokonaisuus on jo nykyisin rakenteeltaan sellainen, että VOS-tuki suhteessa harkinnanvaraiseen tukeen ei ainakaan olennaisesti kasvattaisi valtiolta saatavaa konkreettista rahallista tukea.

Enemmistö VOS-toimijoista toistaiseksi voimassa olevan kuusivuotisen rahoituksen piiriin

Yksi keskeinen muutos suhteessa Kuusiston työryhmän esityksiin on ehdotus ottaa ylivoimainen enemmistö valtionosuusjärjestelmän toimijoista toistaiseksi voimassa olevan kuusivuotisen rahoituksen piiriin.

Rahoitussuunnitelmat useammaksi vuodeksi on tarkoitettu turvaamaan taiteellisen toiminnan suunnittelun vakautta, ja tarkoitus on pyrkiä kohti järjestelmää, jossa esittävän taiteen VOS-toimijoiden rahoitus seuraa nykyistä vakaammin useammaksi vuodeksi laadittua rahoitussuunnitelmaa – sen sijaan, että vuosittain juuri ennen käynnistyvän seuraavan toimintavuoden alkua henkilötyövuosien määrä saattaa heilahtaa rajustikin. Kuusivuotisella rahoituksella tulee toivottavasti olemaan toiminnan suunnittelua aidosti tukeva merkitys.

Luonnollisesti valtion vuosittainen budjettikehitys voi edelleen vaikuttaa yhtälöön, mutta alustava ennuste on, että htv-kehitys olisi uudessa järjestelmässä nykyistä tasaisempaa.

Pieniä muutoksia toteutuvissa htv-määrissä ei julkistustilaisuudessa käydyn keskustelun mukaan todennäköisesti kuudeksi vuodeksi vahvistetun rahoituskauden aikana huomioitaisi. Jos rahoituskauden aikana tapahtuisi suurempia muutoksia, rahoitussuunnitelmaa voitaisiin kuitenkin tarvittaessa avata ja tarkastella rahoituksen tasoa uudestaan.

Harkinnanvaraisesti korotettavien henkilötyövuosien järjestelmä

Yksi odotetuimpia ratkaisuja Puumalan jatkotyöryhmän asialistalla oli nykyjärjestelmässä harkinnanvaraisilla tuilla rahoitetun ja Kuusiston työryhmän esityksessä mahdollisella painokerroinjärjestelmällä rahoitetun toiminnan kokonaisuus.

Uudessa esityksessä sellaisten VOS-toimijoiden osalta, jotka saavat näihin tarkoituksiin osittain korotettua valtionosuutta, noudatettaisiin harkintaa siinä, mikä osuus henkilötyövuosista myönnetään 60 %-hintaperusteella korotettuna. Todennäköistä ei kuitenkaan ole, että järjestelmään myönnetyn lisärahoituksen jälkeenkään olisi mahdollista rahoittaa minkään harkinnanvaraista korotusta saavan toimijan henkilötyövuodet täysimääräisesti korotettuna.

Budjettirajat tulevat tässä todennäköisesti vastaan, mutta järjestelmäuudistuksen yhteydessä tarkoitukseen myönnettävä lisärahoitus tulee varmasti auttamaan. Parhaassa tapauksessa ainakin osa harkinnanvaraista korotusta saavista toimijoista voi uudistuksen myötä odottaa nykyistä parempaa valtion kokonaistukea toimintaansa, jos lähivuosien yleinen kulttuuribudjettikehitys ei olennaisessa määrin syö uudistuksessa tavoiteltuja positiivisia taloudellisia vaikutuksia.

Mitä seuraavaksi? 

Uudistuksen tämän hetkisenä aikataulutavoitteena on, että kaikki tarvittavat toimenpiteet 2022 voimaan astuvaan järjestelmää varten tehtäisiin seuraavan kahden vuoden aikana.

Ja näin ollen, jos lakiesitys etenee eduskuntakäsittelyyn jo syksyllä 2020, järjestetään vuonna 2021 todennäköisesti hakukierros, jonka yhteydessä kaikki järjestelmään haluavat sekä aikaisemmat että potentiaaliset uudet VOS-toimijat hakevat vuonna 2022 käynnistyvään uuteen järjestelmään.

Melkoisella todennäköisyydellä tässä yhteydessä nähdään myös uusien toimijoiden nostamista mukaan järjestelmään, koska uudistuksen yhteydessä koko järjestelmään on varattu lisärahoitusta nykyiseen kokonaisrahoitustasoon nähden.

Ensimmäiset reaktiot hiljattain esiteltyyn uudistuskokonaisuuteen vaikuttivat pääosin positiivisilta. Toivotaan, että asian valmistelu etenee edelleen hyvin, ja järjestelmäuudistus alalle ohjautuvan lisäresurssin kanssa saadaan hallitusti ohjattua maaliin ja uusi järjestelmä käyttöön vielä kuluvan hallituskauden aikana.

Kuva: Unsplash/Nathan Dumlao