5.12.2023 Blogi
EU:n uusi päätöslauselma suosittelee kulttuurialojen julkisen tuen vahvistamista
EU-parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, joka koskee taiteilijoiden ja kulttuurialan sekä luovien alojen työntekijöiden sosiaalista ja ammatillista tilannetta. Parlamentti peräänkuuluttaa komissiolta ja jäsenvaltioilta riittävää ja ennustettavaa julkista tukea aloille ja kehottaa pidättäytymään rahoitusleikkauksista. Lisäksi parlamentti kehottaa nostamaan kulttuuribudjetin kahteen prosenttiin, mikä kertoo EU:n yhteisestä tahtotilasta kulttuurin ja luovien alojen tukemiseksi.
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina 21.11.2023 päätöslauselman, joka käsittelee laajasti kulttuurin ja luovien alojen kysymyksiä sekä taiteilijoiden asemaa Euroopassa. Päätöslauselmassa annetaan suosituksia komissiolle ja jäsenmaille koskien esimerkiksi kulttuurialan ja luovien alojen tukemista, taiteilijoiden työllisyyteen ja sosiaaliturvaan sekä liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä.
Päätöslauselmatekstissä tunnistetaan alojen erityispiirteet, nykytilanne ja merkitys yhteiskunnalle. Teksti sisältääkin useita kulttuurin asemaa puolustavia lauseita, kuten:
”[K]ulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuurin, koulutuksen, demokratian, ympäristön, yhteiskunnan, ihmisoikeuksien, talouden ja innovoinnin kannalta erittäin arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle – -”
Tekstissä nostetaan esille, että vuonna 2022 jäsenvaltioissa työskenteli kulttuurialalla 7,7 miljoonaa ihmistä eli 3,8 prosenttia kaikista työllisistä ja että kulttuurialan ja luovien toimialojen osuus EU:n BKT:sta on 4,2 % ja kaikista julkisista menoista 1,0 %. Tekstissä tunnistetaan, että toimialojen organisaatiot ovat tyypillisesti pieniä ja keskisuuria, aloilla työskennellään epätyypillisissä työsuhteissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai mikroyrittäjinä ja että alan sosiaalisia ja työoloja tulisi merkittävästi parantaa EU:n laajuisesti.
Covid-19-pandemian vaikutukset alojen toimintaympäristöön on huomioitu tekstissä myös hyvin: koronan tunnistetaan koetelleen voimakkaasti kulttuurialan ammattilaisia ja tekstissä todetaan, että Unescon arvion mukaan maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijää menetti työpaikkansa vuonna 2020.
Kulttuurin ja luovien alojen ominaispiirteistä tunnistetaan myös muun muassa sukupuolten epätasa-arvoon ja häirintään liittyvien kysymysten yleisyys aloilla, liikkuvuuden ja rajat ylittävien työskentelymahdollisuuksien merkitys taiteilijoille ja kulttuurialan työntekijöille sekä digitalisaation ja tekoälyn kehityksen tuomat mahdollisuudet ja uhat alan toimintaympäristöön.
Useita ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi
Parlamentin hyväksymässä tekstissä annetaan myös selkeitä ehdotuksia komissiolle ja jäsenmaille muun muassa taiteilijoiden asemaan ja sosiaaliturvaan, alojen julkiseen rahoitukseen ja alan ammattilaisten paremman liikkuvuuden mahdollistamiseen liittyen. Tekstissä korostetaan myös kulttuurialan työmarkkinaosapuolten asemaa ja roolia kohtuullisten työehtojen ja palkkauksen varmistamiseksi taiteellisesta työstä.
Parlamentti toteaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen ammattilaisten erityistilanne tulisi tunnustaa nykyistä paremmin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, jotta ammattilaisilla on mahdollisuus riittävään sosiaaliturvaan. Alojen ammattilaisia on myös tiedotettava rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvistä esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevista säännöistä. Tekstissä tunnistetaan, että kulttuurialalla rajat ylittävät työskentelymahdollisuudet ovat tärkeitä, ja parlamentti suhtautuu myönteisesti esimerkiksi uuteen liikkuvuuteen kannustavaan Culture Moves Europe -tukeen.
Parlamentin ehdotuksissa painotetaan sitä, että kulttuurityö on ammattimaista toimintaa, josta on maksettava oikeudenmukainen ja riittävä korvaus. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tulisikin pyrkiä takaamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen oikeudenmukaiset ja riittävät palkat, jotka vastaavat koulutus-, osaamis- ja pätevyystasoa sekä työkokemusta.
Tekstissä korostetaan myös, että taiteellisen vapauden ja sananvapauden toteutuminen tulisi varmistaa jäsenvaltioissa. Parlamentti toteaa, että jäsenvaltioiden ja unionin velvollisuus on suojella, puolustaa ja avustaa kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisia luomis- ja ilmaisunvapauden säilyttämisessä. Digitalisaatio, automaatio ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta voivat aiheuttaa haasteita esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiin liittyen.
Kokonaisuutena päätöslauselmassa olevat 72 ehdotusta ja niihin liittyvät suositukset antavat vahvan selkänojan kulttuurin ja luovien alojen toiminnan puolustamiseen ja toisaalta ohjaavat komissiota ja jäsenvaltioita kohti selkeitä edistämistoimia.
Parlamentti kehottaa nostamaan kulttuuribudjetin kahteen prosenttiin
Suomessa kulttuuriala ja monet poliitikot ovat jo pitkään seisseet Kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitteen takana. Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kuitenkin tavoitteeksi kulttuurin rahoituksen nostamisen kahteen prosenttiin valtioiden budjeteista.
”– – [J]ulkinen rahoitus on olennaisen tärkeää kestävän, monimuotoisen ja demokraattisen kulttuurialan ja luovien toimialojen ekosysteemin varmistamiseksi; [parlamentti] pyytää jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään huomattavasti kulttuurialan ja luovien toimialojen taloudellista tukea ja jäsenvaltiota asettamaan tavoitteeksi, että julkisista menoista vähintään kaksi prosenttia kohdistetaan kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, jotka tuottavat jopa neljä prosenttia EU:n BKT:stä.”
Lisäksi parlamentti katsoo, että kulttuuriin liittyviä julkisia menoja tulisi tarkastella sosiaalisina investointeina ja että kulttuurialan ja luovien toimialojen työ- ja elinehdot tulisi sisällyttää osaksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja.
Vaikka näillä painavilla lauseilla ei olisi vielä suoraa välitöntä vaikutusta yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden kulttuuripolitiikkaan, ovat ne kuitenkin itsessään tärkeitä ja kertovat EU:n tason yhteisestä tahtotilasta kulttuurin ja luovien alojen tukemiseksi ja toimialojen edistämiseksi. Suomen osalta voimme toivoa ja vedota poliitikkoihin siinä, että he ottaisivat parlamentin ehdotukset ja suositukset huomioon ja osaltaan edistäisivät niiden toteutumista.
***
STEFI on eurooppalaisten esittävän taiteen työnantajajärjestöjen katto-organisaation Pearle* – Live Performance Europen jäsen. Pearle* toimii osana EU-tason työmarkkinaosapuolten dialogia ja on antanut tietoja päätöslauselmatekstiä varten. STEFIn osallistuu Pearle*n kautta työmarkkinaosapuolten välisiin Social Dialogue -keskusteluihin.
Lisätietoja
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (EPP) blogikirjoitus aiheesta