7.4.2025 Blogi
Jäsenkysely todistaa: Ei enää suunnitelmia – nyt vain selviytymistä
Suomen Teatterit ry:n jäsenistölleen keväällä 2025 toteuttama kysely paljastaa, miten julkisen rahoituksen leikkaukset murentavat esittävän taiteen toimintaa. Kysely kertoo karun viestin: kulttuurialaan kohdistuneet leikkaukset eivät ole enää ennakoitava riski, vaan arkinen todellisuus.
Suomen Teatterit ry:n jäseninä on yli 70 teatterin, tanssin ja sirkuksen ammattitoimijaa. Leikkaukset ovat pakottaneet valtaosan jäsenistöstä rajuun sopeuttamiseen, joka vaikuttaa suoraan esityksiin, yleisöihin ja työntekijöihin – mutta myös siihen, millainen on esittävän taiteen tulevaisuus Suomessa.
84 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi jo joutuneensa tekemään esittävän taiteen valtionosuusrahoitukseen kohdistuneiden leikkausten vuoksi sopeutustoimia. Suurin osa vastanneista (noin 90 %) arvioi joutuvansa jatkamaan sopeutuksia, mikäli rahoitusleikkaukset jatkuvat.
Muutokset näkyvät esimerkiksi ohjelmistojen supistumisena, kiertueiden ja yhteistöiden perumisena, välttämättömienkin remonttien siirtämisenä, rekrytointikieltoina ja lomautuksina. Henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet voivat olla myös esimerkiksi karsimista koulutuksesta ja työhyvinvoinnista. Samalla työntekijöiden kuormitus kasvaa ja aiheuttaa näköalattomuutta, joka voi vaikuttaa taiteellisen kunnianhimon kapenemiseen.
”Löysässä hirressä roikkuessa sitä toivoo pääsevänsä ehjin nahoin alas, eikä ehdi ajatella suuria suunnitelmia.”
Taiteellinen tila kapenee – riskinotto vähenee
Moni esittävän taiteen toimija kertoo kyselyssä, ettei suuria, kunnianhimoisia tai taiteellisesti kokeilevia teoksia enää voida toteuttaa. Kun julkinen rahoitus vähenee, tarve omarahoitukselle kasvaa ja riskejä joudutaan minimoimaan. Ohjelmistot muuttuvat varman päälle rakennetuiksi: pienemmät ensemblet, turvalliset valinnat ja tiukat budjetit korvaavat monipuolisuuden ja uudistumisen. Samalla esitysmäärät vähenevät eikä kiertueita pienemmille paikkakunnille ole mahdollista tehdä.
Tämä kehitys ei kosketa vain teatteria, vaan näkyy myös tanssi- ja sirkuskentän toiminnassa: vierailujen peruuntuminen, yhteistyöhankkeiden väheneminen ja jatkuva epävarmuus uhkaavat taiteen saavutettavuutta. Ilman omia tiloja toimivilla tanssi- ja sirkusryhmillä ei välttämättä ole varaa ulkopuolisiin tilavuokriin tai mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön entiseen tapaan.
”Tehostetaan toimintaa mitoittamalla resursseja tarkemmin ja tinkimällä tekemisen tasosta ja produktioiden koosta.”
”Nyskriven dramatik faller bort.”
”Kunnianhimoisempia tuotantoja vaikea tehdä, koska ei voi ottaa riskejä.”
Freelancerit ja nuoret tekijät puristuksessa
Yli 60 prosenttia vastanneista teattereista kertoi jo vähentäneensä freelancereiden palkkaamista, ja lähes 70 prosenttia suunnittelee lisävähennyksiä, mikäli rahoitusleikkaukset jatkuvat. Tämä heijastuu suoraan taiteilijoiden ja muiden tekijöiden työmahdollisuuksiin, uusien ja nuorten tekijöiden näkyvyyteen ja siten koko alan uusiutumiseen. Yhteiskunnallisesti se tarkoittaa edelleen kasvavaa työttömyyttä ja siihen liittyviä kustannuksia.
“Vähemmän työtä freelancereille ja mahdollisuuksia uusille tekijöille.”
”Vierailijoiden vähentäminen vaikuttaa suoraan alan työllisyystilanteeseen ja alan pienenemiseen Suomessa.”
”Utvecklingen av teaterkonsten avstannar.”
Alueellinen eriarvoisuus kasvaa ja lasten kulttuurioikeudet uhattuna
Kyselyn avovastauksista nousee selvästi esiin huoli saavutettavuudesta. Kun vierailutoimintaa ja kiertueita vähennetään, pienemmillä paikkakunnilla mahdollisuudet kokea teatteria, tanssia tai sirkusta harvenevat. Tämä uhkaa suomalaisen kulttuurin alueellista tasa-arvoa. On aiheellinen huoli, syntyykö Suomeen tulevaisuudessa katvealueita ilman ammattilaisten tekemään elävää esittävää taidetta.
Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten asema. Monet toimijat ovat joutuneet perumaan koululaisesityksiä ja vähentämään yleisötyötä, jonka kautta erilaiset väestöryhmät pääsevät lähelle teatteria. Useampi vastaaja kuvasi tilannetta ”kulttuurikasvatuksen näivettymisenä”.
Sekä lapsille ja nuorille että teatterin tekijöille on tärkeää, että uudet sukupolvet pääsisivät kokemaan esittävää taidetta. Digitaalisuuden ja ruutujen ajassa elävät lapset tarvitsevat kohtaamiseen ja läsnäoloon perustuvaa taidetta. Vastavuoroisesti nuoret yleisöt voivat opettaa myös taiteilijoille paljon.
”Pienimuotoisempaa lastenteatteria eikä välttämättä joka vuosi. Yleisötyö harkittua.”
Kulttuuriin kohdistetut leikkaukset eivät pelasta valtion budjettia
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin kaavaillut 75 miljoonan euron lisäleikkaukset vuodelle 2026 ovat herättäneet kentällä laajaa huolta. Kun rahoitusleikkausten kohdentumisesta ei ole tietoa, suunnittelu muuttuu selviytymiseksi.
Esittävän taiteen ala on vasta toipunut koronapandemian vaikutuksista. Leikkaukset, epävarmuus, yleinen kustannusten nousu ja arvonlisäveron korotus osuvat ajankohtaan, jossa esittävä taide tarvitsisi ennemminkin lisätukea, vakautta ja mahdollisuuksia uusiin avauksiin.
Suomen hallitus kokoontuu huhtikuun lopussa kehysriiheen linjaamaan vuoden 2026 budjetista. Jäsenkyselystä nouseva viesti kehysriiheen on selvä: kulttuurin rahoitukseen ei voi enää kohdistaa uusia leikkauksia.
Teatteri, tanssi ja sirkus eivät ole vain taiteenaloja – ne ovat osa merkityksellistä ja hyvää elämää.
Tutustu kyselyn tuloksiin tarkemmin tästä: Leikkausten vaikutukset kevät 2025
Kursiivilla olevat lainaukset ovat nostoja kyselyyn tulleista avovastauksista. Avovastaukset eivät ole muuten julkisia.