16.3.2023 Blogi

Toimitusjohtajan blogi: Äänestä kulttuurin puolesta! Rösta kultursmart!

Eduskuntavaalit ovat käsillä ja kulttuurin puolustajien on aika olla hereillä. Vaalit ovat demokratian juhla ja äänestämällä pääsemme yhdessä vaikuttamaan siihen, millaiseksi tuleva eduskunta muodostuu ja miltä valtion päätöksenteko näyttää seuraavien neljän vuoden ajan.

STEFI julkaisi omat eduskuntavaalitavoitteensa viime kesänä. Olemme syksystä lähtien aktiivisesti vieneet puolueille ja ehdokkaille viestiä siitä, mikä on meidän näkökulmastamme tärkeää, jotta esittävän taiteen toimintaolosuhteet kehittyvät suotuisasti myös tulevalla vaalikaudella. Koko kulttuurialan yhteinen tavoite kulttuurin rahoitusosuuden nostamiseksi prosenttiin valtion budjetista on myös STEFIn kärkitavoite. On ollut ilahduttavaa huomata, että valtaosa puolueista jakaa tämän saman tavoitteen.

Vaalikeskustelut ovat ymmärrettävästi pyörineet Suomen talouden ja velkasuhteen ympärillä, mutta myös ilmastoon, soteen, työelämään ja ihmisten yleiseen hyvinvointiin liittyvät teemat ovat nousseet tärkeiksi. Kulttuuri ei ole noussut vaalikeskustelun keskiöön, eikä suurimpien medioiden vaalikoneissa ole kulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikista puolueista löytyisi kulttuurin puolustajia eli ehdokkaita, jotka ymmärtävät hyvin alamme tarpeita. Puolueiden vaaliohjelmissa on myös kulttuuriin liittyviä kirjauksia, joihin kannattaa perehtyä ja vedota siinä vaiheessa, kun uutta hallitusta muodostetaan ja hallitusohjelmaa kirjoitetaan vaalien jälkeen.

Poimintoja puolueiden vaaliohjelmista

Esittelyjärjestys on Ylen puoluekannatusmittauksen (2.3.2023) mukainen järjestys suurimmasta alkaen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa kirjoitetaan, että ”talouden tasapainottamisessa päätettäessä kaikkia kohteita tarkastellaan, mutta säästöjä vältetään koulutus- ja kulttuurimenoista” sekä ”Vahvistamme kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä”. Tämän lisäksi puolue julkaisi maaliskuun alussa oman visionsa taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta, jossa kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin on pitkän aikavälin tavoite. Visiossa mainitaan myös tavoite toteuttaa kulttuurialalle poikkihallinnollinen kasvustrategia osana kulttuuripoliittista selontekoa.

Sosiaalidemokraattien (SDP) eduskuntavaaliohjelmassa kirjoitetaan kulttuurista otsikon ”Kulttuuri lisää hyvinvointia” alla. SDP kannattaa kulttuurin rahoituksen nostamista prosenttiin valtion budjetista ja vaaliohjelmassa todetaan, että ”elävä ja vapaa kulttuurikenttä ylläpitää henkistä huoltovarmuutta”. SDP:n vaaliohjelmassa ymmärretään esittävien taiteiden tarvitsevan edelleen tukea koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen ja lisäksi tavoitellaan esimerkiksi kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurin saavutettavuutta.

Perussuomalaiset ovat nostaneet vaalien alla esille puolueensa maahanmuuttopoliittisen, talouspoliittisen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä kriminaalipoliittisen ohjelman, mutta esimerkiksi talouspoliittisessa ohjelmassa ei mainita kulttuuria tai tapahtuma-alaa. Perussuomalaisten osalta täytyykin kääntyä vuonna 2020 julkaistun puolueen Media- ja kulttuuripoliittisen ohjelman puoleen, joka on tosin kirjoitettu ennen korona-aikaa. Ohjelmassa nostetaan tärkeäksi esimerkiksi teattereiden ja muiden alueellisten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ympäri maan, kulttuurin hyvinvointivaikutukset sekä kulttuurikasvatuksen merkitys lapsille ja nuorille.

Keskustan eduskuntavaaliohjelmassa nostetaan esiin suomen kielen aseman vahvistaminen ja lukutaito, ruotsin kielen asemaa unohtamatta. Esittävän taiteen näkökulmasta voi nostaa esille, että Keskusta kannattaa erityisesti Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan kiertuetoiminnan lisäämistä, ja sen kautta kulttuurin alueellisen saatavuuden parantamista. Keskusta on myös kirjannut, että Veikkauksen tuloutusten muutoksen jälkeenkin yhteiskunnan taloudellinen tuki kulttuurille tulee olla jatkossa vahva.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa on laajat kirjaukset taide- ja kulttuurikysymyksistä. Ohjelmassa tunnistetaan koronan jälkeisen jälleenrakennuksen tarve sekä tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tarve tapahtuma- ja kulttuurialojen kannalta tasapainoisemmaksi. Vasemmistoliitto kannattaa kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin valtion budjetista ja ohjelmassa kirjoitetaan, että taiteen tukeminen on tärkeää taiteen itseisarvon ja taiteilijoiden työllistämisen vuoksi. Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa lasten taideosallistumista ja tuoda kulttuurin osaksi varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen opintoja ja nuorisotyötä.

Myös Vihreät kirjoittaa eduskuntavaaliohjelmassaan että kulttuuribudjettiin on tehtävä merkittävä tasokorotus ja tavoitteena pitää olla rahoituksen kasvattaminen prosenttiin valtion budjetista. Puolue haluaa, että kulttuuritarjonta on monipuolista ja jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista. Lisäksi Vihreät haluaa esimerkiksi lisätä taiteilija-apurahojen määrää ja vahvistaa kulttuurin roolia osana valtion elinkeinopolitiikkaa.

Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) eduskuntavaaliohjelmassa (ruotsiksi, suomeksi) on oma lukunsa otsikolla ”En levande och månsidig kultur” / ”Elävä ja monipuolinen kulttuuri”. Myös RKP tavoittelee kulttuuribudjetin nostoa prosenttiin pitkällä aikavälillä ja haluaa esimerkiksi, että kulttuurialan laitoksilla on hyvät edellytykset luoda kulttuuritoimintaa eri kohderyhmille. Esittävän taiteen kentän näkökulmasta on ilahduttavaa, että ohjelmassa kirjoitetaan suoraan, että puolue ”haluaa turvata teatterien toimintaedellytykset”.

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelmassa kirjoitetaan, että kulttuuri kuuluu kaikille. Puolue haluaa, että kulttuurin budjettirahoituksen taso varmistetaan, kun kytkös rahapelituottoihin katkeaa. Kristillisdemokraatit kirjoittaa kulttuurin arvosta terveyden edistäjänä, yhteisöllisyyden luojana ja oppimisen välineenä sekä nostaa esille esimerkiksi kulttuurilähete-mallin kehittämisen sekä kirjastojärjestelmän arvon.

Pienemmistä puolueista Liike Nytin eduskuntavaaliohjelmassa  ei mainita taidetta tai kulttuuria millään tavalla. Valta kuuluu kansalle -puolueen puolueohjelmassa kirjoitetaan, että ”Puolue arvostaa kaikkea taide- ja kulttuurielämää ja erityisesti sellaista, joka vahvistaa kansallista itsetuntoa ja tuottaa hyvinvointia kansalaisille.”

Liberaalipuolueen eduskuntavaaliohjelmassa ei kirjoiteta kulttuurista, mutta puolueen esittämään vaihtoehtobudjettiin sisältyy yli 340 miljoonan euron leikkaukset valtion kulttuuribudjettiin. Feministisen puolueen eduskuntavaaliohjelmassa sen sijaan tavoitellaan kulttuurin rahoituksen nostamista ensin yhteen, sen jälkeen kahteen prosenttiin valtion budjetista.

***

Eduskuntavaaliohjelmien lisäksi kaikilla suuremmilla puolueilla on kulttuuripolitiikkaan liittyviä politiikkaohjelmia. Niissä kirjoitetaan laajemmin puolueiden kulttuuripoliittisista tavoitteista ja konkreettisista politiikkalinjauksista. Kulttuuripoliittiset ohjelmat löytyvät puolueiden nettisivuilta.

Myös Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on käynyt läpi puolueiden vaaliohjelmia, kulttuuripoliittisia ohjelmia ja muuta aineistoa. Cuporen laajempi kirjoitus aiheesta löytyy heidän nettisivuiltaan.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry listasi blogikirjoituksessaan tapoja löytää kulttuurimyönteinen ehdokas. Hyvä valinta on äänestää alan ammattilaista tai ehdokasta joka on nostanut kulttuurin omiin tavoitteisiinsa. Vaikka kulttuuri ei olisikaan ehdokkaan kärkitavoitteissa, voi hän silti olla kulttuuriasioissa myönteinen ja aktiivinen – kannattaa kysyä ja haastaa! Riippumatta siitä mitä puoluetta aikoo äänestää, löytyy ehdokasjoukosta varmasti kulttuurikysymyksiin viisaasti suhtautuva ehdokas. Tärkeintä onkin käyttää äänioikeuttaan.

Äänestä siis kulttuurin puolesta! Rösta kultursmart!

Kaisa Paavolainen, toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry