19.6.2023 Lausunnot ja kannanotot,Blogi
STEFIn analyysi: Uudessa hallitusohjelmassa paljon hyvää, jättää myös avoimia kysymyksiä
Hallituksen muodostaja Petteri Orpon johtamat hallitusneuvottelut saatiin päätökseen viime viikolla ja neuvotteluiden tulos, hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” julkaistiin perjantaina 16.6.2023. STEFIn toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen käy tekstissään läpi miltä hallitusohjelman kirjaukset näyttävät esittävän taiteen ammattiorganisaatioiden näkökulmasta.
Päähallituspuolue Kokoomus julkaisi ennen eduskuntavaaleja oman visiopaperinsa taide- ja kulttuurialojen edistämisen keinoista. Kokoomuksen visio on vahvasti läsnä nyt julkaistun hallitusohjelman kulttuuria koskevissa kirjauksissa, joissa on paljon hyvää. Hallitusohjelma jättää kuitenkin avoimia kysymyksiä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten valtionavustusten leikkausten osalta, joten aktiivista vaikuttamistyötä kulttuurin aseman puolesta täytyy tehdä myös tulevina vuosina.
Hallitusohjelman erityisesti kulttuuria käsittelevä osio on luvun 5.4 Kulttuuri, liikunta ja nuoret alla (s. 90 alkaen). Tämän lisäksi kulttuuria sivuavia kirjauksia on muuallakin ohjelmassa. Kulttuurin oman osion aluksi todetaan, että taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Lisäksi ohjelma tunnustaa kulttuurin merkityksen kansalaisille ja yhteiskunnalle sen tavassa vahvistaa hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että luovilla aloilla ja tapahtuma-alalla on kasvupotentiaalia ja että kulttuuritapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa.
Käytännön toimenpide-ehdotuksista osa on melko yleisen tason alan toimintaa ”edistäviä” tai ”vahvistavia” ehdotuksia. Kuitenkin esimerkiksi lukutaidon ja taiteen perusopetuksen osalta mainitaan konkreettisista toimista, kuten Lukulahja lapselle -mallin vakiinnuttamisesta ja taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Esittävän taiteen valtionosuusuudistus toteutettiin edellisellä hallituskaudella, joten alamme kannalta ei ollut vastaavan kaltaisia lainsäädännön muutostarpeita tälle hallituskaudelle.
Hallitusohjelmassa tärkeitä ja hyviä kirjauksia
Esittävän taiteen ja koko kulttuurialan kannalta ehkä tärkein kirjaus on, että hallitus laatii alkavalla hallituskaudella kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteko on tiettyä politiikka-alaa koskeva selvitys, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Kulttuuripoliittisen selonteon kautta päästään eduskunnan tasolla keskustelemaan kulttuuripolitiikan nykytilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Se on erityisen tärkeää koronan aiheuttamien kriisivuosien jälkeen ja kun julkiseen rahoitukseen kohdistuu säästöpaineita. Kulttuuripolitiikka ja tavoitteet pysyvät selonteon ansiosta tulevinakin vuosina osana valtakunnallista poliittista keskustelua.
Toinen teattereiden kannalta merkittävä kirjaus on, että valtio osallistuu kansallisesti merkittävien kulttuurirakennusten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin. Yksi STEFIn eduskuntavaalitavoitteista oli saada lisää investointitukea teatteritalojen peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin. Lähivuosina muun muassa Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Åbo Svenska Teater ja Kouvolan Teatteri tulevat tarvitsemaan valtiolta tukea rakennushankkeisiinsa. Vaikka hallitusohjelmassa ei erikseen mainita tiettyjä teattereita, eikä siinä ole kirjattu suoraa euromäärää lisärahoitukseen, on silti tärkeää, että rakennushankkeiden tukemisesta on kirjattu hallitusohjelmaan. Tähän kirjaukseen on hyvä nojata tulevina vuosina, kun hankkeiden rahoituksesta keskustellaan.
On myös hyvä, että hallitusohjelmassa korostetaan tarvetta vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyötä sekä työ- ja elinkeinoministerin että sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Molemmissa on runsaasti potentiaalia: parhaimmillaan yhteistyö vahvistaa ymmärrystä taide- ja kulttuurialojen merkityksestä elinkeinona ja toisaalta nostaa esille kulttuurin asemaa ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Lisäksi hallitusohjelmassa kirjataan, että kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia tullaan ratkaisemaan osana sosiaaliturvauudistusta ja erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Toisaalta hallituksen kaavailemat muut työmarkkinapoliittiset muutokset ja esimerkiksi kiristykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaikuttavat varmasti myös taide- ja kulttuurialan freelancereiden arkeen. Missä aikataulussa ja millä tavalla, jää nähtäväksi.
Rahoituksen taso jää vielä avoimeksi kysymykseksi
Kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin valtion budjetista mainittiin hallituspuolueista Kokoomuksen ja RKP:n vaaliohjelmissa pitkän tähtäimen tavoitteena, mutta hallitusohjelmaan asti sitä ei ole ikävä kyllä kirjattu. Voimakkaasti julkista taloutta sopeuttavassa hallitusohjelmassa kulttuurille ei ole kohdistettu suoria lisäeuroja ja toisaalta mahdolliset leikkaukset on kirjattu siten, ettei niiden tasosta vielä ole varmuutta.
Todennäköisesti merkittävin kulttuurialan rahoitukseen vaikuttava kirjaus ei löydy varsinaisesta hallitusohjelmatekstistä vaan sen liitteestä, jossa avataan taloudellisia päätöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisiin valtionavustuksiin suunnitellaan yhteensä jopa 125 miljoonan euron säästöjä hallituskauden kuluessa. Ensimmäisen kahden vuoden aikana säästöjä haetaan 50 miljoonaa euroa, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan hallituksen puoliväliriihessä lopun 75 miljoonan osalta. Näiden säästöjen kohdentumisesta ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä, joten voi olla, että niitä kohdistettaisiin kulttuurin lisäksi ministeriön muihinkin valtionavustuksiin, kuten nuorisoasioihin, urheiluun ja tieteeseen. Koska mitään konkreettista ei ole vielä kirjattu, on koko kulttuurialan tarpeen yhdistää voimansa ja osoittaa päättäjille syksyn budjettiriihen yhteydessä, että kulttuurialan valtionavustuksista ei ole varaa leikata. Mikäli alalle halutaan kasvua, kuten hallitusohjelmassa lukee, alaan pitäisi leikkausten sijasta pikemminkin investoida.
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmään kohdistuvista vähennyksistä ei ole kirjauksia, joten tässä vaiheessa voimme olla toiveikkaita, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet valtionosuusjärjestelmän merkityksen esittävän taiteen keskeisenä perusrahoituksena ja tärkeyden esittävän taiteen valtakunnallisen saatavuuden näkökulmasta.
Toinen merkittävä alaan vaikuttava kirjaus on päätös nostaa alennettuun 10 % arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden, kuten kulttuuritilaisuuksien lippujen, arvonlisävero 14 %:iin. Koska esittävän taiteen alalla on ollut muutenkin painetta korottaa lipunhintoja inflaation ja kohonneiden palkkakustannusten myötä, tulee alv-korotus hankalaan paikkaan ja pakottaa varmasti alv-velvolliset esittävän taiteen toimijat tarkistamaan hintojaan. Niihin toimijoihin, jotka eivät muutenkaan ole alv-velvollisia, ei korotus luonnollisesti vaikuta.
Viimeiseksi nostan esille kuntien valtiolta saaman rahoituksen. Sote-uudistuksen jälkeen sivistyspalveluiden osuus ja merkitys kuntien tehtävistä korostui. Samalla kuntien budjeteista huomattavasti suurempi osuus on sivistyspalveluiden rahoitusta. Hallitusohjelmassa on kirjattu ns. indeksijarrusta valtion kunnille myöntämiin valtionosuuksiin, eli kuntien saama rahoitus ei tule lähivuosina kasvamaan täysimääräisesti kustannusten mukaan. Tämä tarkoittaa yhä vaikeampia aikoja niille kunnille ja kaupungeille, joiden taloustilanne oli jo aiemmin haastava. Esittävän taiteen organisaatioiden kannattaa huolehtia siis yhä tarkemmin omasta edunvalvonnastaan, vahvistaa hyviä suhteita alueellisiin päättäjiin ja perustella tarkasti miksi kunnallista tukea tarvitaan myös tulevina vuosina.
Kohti hyvää yhteistyötä haasteista huolimatta
Kulttuurialan kannalta on ilo saada tiede- ja kulttuuriministeriksi Kokoomuksen Sari Multala, joka on ollut eduskunnassa pitkään sivistysvaliokunnan jäsenenä ja on hyvin perillä alan asioista. Kokoomus on jakanut pestin siten, että Multala aloittaa ministerinä ensimmäisen kaksivuotiskauden ja sen jälkeen ministeriksi tulee oululainen Mari-Leena Talvitie – juuri parahiksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuodelle 2026. STEFIn yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön ja eri ministereiden kanssa on ollut aina hyvää ja rakentavaa, ja uskomme vilpittömästi, että näin tulee olemaan myös jatkossa. Järjestön puolesta haluan siis lämpimästi onnitella uusia ministereitä!
Koska ajat ovat haastavat ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat vielä auki, tarvitsemme hyvää vuoropuhelua ja yhteistä joukkovoimaa kulttuurin puolustamiseksi myös tällä hallituskaudella. Uuden hallitusohjelman kirjaukset antavat kuitenkin pätevän selkänojan kulttuurialan menestystä edistäviin politiikkatoimiin. Toivottavasti pääsemme keskustelemaan niistä kulttuuripoliittisen selonteon myötä jo heti hallituskauden alkuvaiheessa.
Kaisa Paavolainen
toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry
p. 040 518 0698