3.4.2024 Lausunnot ja kannanotot
Kulttuuripoliittinen selonteko – Esittävä taide kohti 2040-lukua
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti syksyllä 2023 työn kulttuuripoliittisen selonteon laatimiseksi. Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa kulttuuripoliittinen selonteko eduskunnalle syyskaudella 2024. Suomen Teatterit ry laati lausunnon kulttuuripoliittista selontekoa valmistelevalle ryhmälle.
Lausunnossaan Suomen Teatterit ry pyrkii kuvaamaan esittävän taiteen toimintaympäristöä ja tilannekuvaa vuonna 2024 sekä luomaan katsetta kohti 2040-lukua, jolloin suomalainen teatteri, tanssi ja sirkus olisivat yhä kukoistavampia ja osa vahvaa suomalaista taide- ja kulttuurielämää.
Esittävä taide kohti 2040-lukua
Kulttuuripoliittisessa selontekotyössä katsotaan 2040-luvulle ja tulevaisuusajattelun keskiössä tulisi olla kestävyyden käsite. Kestävyysajattelun tulee koskea niin taloudellista, sosiaalista kuin ekologistakin kestävyyttä. Esittävän taiteen ala voi toimia edelläkävijänä ilmastoviisaassa toiminnassa. Kulttuuri tulee nostaa osaksi YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita.
Esittävän taiteen alan valtionosuusjärjestelmä (VOS) on teatterin, tanssin ja sirkuksen ammattitoiminnan perusrahoitus, joka takaa ammattitaiteen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden. VOS-järjestelmä perustuu henkilötyövuosiin, joten sen keskiössä on itse taiteen lisäksi työllistävyys, vakituiset kuukausipalkkaiset työsuhteet ja pitkäjänteinen toiminta. On tärkeää, että tästä esittävän taiteen perusrahoituksesta ja rakenteesta pidetään huolta 2040-luvulle ja siitä eteenpäin.
Esittävän taiteen VOS-järjestelmän lisäksi on tunnistettava Taiteen edistämiskeskuksen kautta rahoitettujen esittävän taiteen alustatoimijoiden ja vapaan kentän ryhmien merkitys. Myös näiden toimijoiden rahoituksen riittävyydestä on huolehdittava tulevaisuudessa. Erilaiset yhteistyön tavat ja kiertuemahdollisuudet tuovat eri rahoitusjärjestelmien toimijoita lähemmäs toisiaan.
Esittävän taiteen vientipotentiaali tulee tunnistaa, kestävää liikkumista tulee tukea ja suomalaisia menestystarinoita tulee tulevina vuosina hyödyntää Suomen maakuvatyössä ja brändin rakentamisessa.
Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriosallisuutta tulee parantaa tuomalla näyttämötaiteet osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Lisäksi päiväkotien ja koulujen tasa-arvorahoista on korvamerkittävä osa kulttuurin tuomiseen kouluihin, esimerkiksi esittävän taiteen produktioiden ostoihin ja esittämiseen koulupäivän aikana. Taidetestaajat-toiminta tulee vakiinnuttaa.
Suomalainen väestörakenne on muutoksessa ja 2040-luvulla Suomi on nykyistä moninaisempi kansallisesti ja kulttuurisesti. Tämän moninaisen Suomen erilaiset äänet tulee kuulua ja näkyä myös esittävien taiteiden näyttämöillä. Esittävän taiteen alan tulee tarjota mahdollisuuksia erilaisille tekijöille, kertomuksille ja yleisöille.
Kulttuurin rahoitus on arvovalinta
Kulttuuripoliittisen selonteon lähtökohdaksi on mainittu, että julkista rahaa ei ole jaossa nykyistä enempää. Valtion talousarviossa tehdään kuitenkin aina poliittista valintaa, joten on arvovalinta, halutaanko taiteen ja kulttuurin rahoitukseen panostaa jatkossa enemmän vai ei.
Marraskuussa 2023 julkaistussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa parlamentti kehottaa jäsenvaltioita panostamaan taiteen ja kulttuurin julkiseen tukeen ja nostamaan kulttuurin rahoituksen kahteen prosenttiin jäsenvaltioiden budjetista. Tähän verrattuna suomalainen tavoite kulttuuribudjetin nostamisesta prosenttiin valtion budjetista on hyvin kohtuullinen. Kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisikin selkeästi ottaa tämä tavoitteeksi.
Kuten koko suomalaisen yhteiskunnan, myös taide- ja kulttuurialojen tulee asettaa ympäristön kannalta kestävä toiminta keskeiseksi toiminnan päämääräksi. Tämä voi vaatia uusien toimintamallien kehittämistä, panostuksia kiertotalouteen ja hiilinegatiivisen toiminnan edistämiseen, tukea energiaremontteihin sekä toimenpiteitä kestävien toimintatapojen jalkauttamiseen kentälle.
Nykyisten toimivien rakenteiden ylläpitoon ja vahvoihin toimijoihin tulee edelleen panostaa, mutta kuitenkin mahdollistaen niiden kehittymisen ja muuntumisen esimerkiksi kohti verkostomaisempaa toimintaa, jossa kiertuemahdollisuudet ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat yhä luonnollisempia.
Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriosallisuuteen on panostettava entistä enemmän, jotta aloillamme olisi tekijöitä, yleisöjä ja tukijoita myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa nykyisten hyvien toimintamallien tunnistamista ja niihin panostamista, muutoksia opetussuunnitelmiin, saavutettavuuden turvaamista riittävällä kulttuurin perusrahoituksella sekä lasten ja nuorten oman äänen ja toiveiden kuulemista.
Lue Suomen Teatterit ry:n lausunto kokonaisuudessaan tästä.
Lisätiedot:
Kaisa Paavolainen
toimitusjohtaja, Suomen Teatterit ry
puh. 040 518 0698
kaisa.paavolainen@suomenteatterit.fi