Suomen Näyttämöiden Liitto perustetaan

Suomen Näyttämöiden Liitto perustettiin 4.3.1922. Tilaisuudessa olivat edustettuina Suomen Kansallisteatteri, Kansan Näyttämö*, Turun Suomalainen Teatteri**, Tampereen Teatteri, Viipurin Näyttämö, Kotkan Näyttämö***, Kuopion Teatteri****, Oulun teatteri ja Vierailunäyttämö. Näistä liittyi jäseneksi 7 ensimmäiseksi mainittua.

Suomen Näyttämöiden Liiton, r.y. Säännöt

1§ Liiton nimi on Suomen Näyttämöiden Liitto, r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2§ Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä vakinaisten valtionapua nauttivien teatterien kesken niitten taiteellisien päämäärien saavuttamiseksi ja taloudellisen aseman tukemiseksi.

3§ Liiton jäseneksi pääsee jokainen tässä maassa vakinaisesti toimiva, liiton tarkoitusperiä kannattava teatterilaitos, joka nauttii valtion avustusta tai muuta tähän verrattavaa avustusta ja jonka johtokunta sellaiseksi hyväksyy.

Kiertokysely maamme teattereiden nykyisestä tilasta

Suomen Näyttämöiden Liiton Johtokunnan kiertokysely Maamme teattereiden nykyisestä tilasta

Ensimmäinen toimistotila sijaitsi Pietarinkadulla

Arkistojen aarteita! Suomen Näyttämöiden Liiton toimisto sijaitsi Pietarinkadulla, kunnes vuonna 1952 se muutettiin Kaisaniemenkadulle. Kuvassa takuutodistus liiton Remingtonin kirjoituskoneelle. Kauniissa asiakirjassa mainittu Maisteri J. Lahdensuo muistetaan liiton perustajana, toiminnanjohtajana ja sydämenä aina kuolemaansa 1931 asti.

Näyttämö-lehti

Suomen Näyttämöiden Liitto, Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto julkaisivat “NÄYTTÄMÖ” -nimistä aikakauslehteä. Päämääränä oli kansallisen näyttämötaiteen kaikinpuolinen vaaliminen ja kehittäminen.

Näyttämötaidenäyttelyt ja -kilpailut aloitettiin 1923

Suomen Näyttämöiden Liitto aloitti pian perustamisensa jälkeen näyttämötaidenäyttelyiden ja -kilpailujen järjestämisen löytääkseen uusia lahjakkuuksia sekä lisätäkseen yleistä ymmärrystä skenografiaan.

Henkilökunta kävi aktiivisesti teatterissa

Kävikö toimistonjohtaja vai kuka teatterissa Karhulassa? Mitä kaikkea tulikaan jätettyä vaatesäilytykseen?

v Päällysvaatteet

v Hattu

x Kalossit

x Päällyskengät

Ajoittamattomat narikkalaput ja pääsyliput ovat hauska yksityiskohta siitä, mitä teatterihistoriallista arkistoa tutkimalla voikaan löytyä!

Ohjelmistohankintaa

Suomen Näyttämöiden Liiton tehtäviin kuului myös ohjelmistohankinta ja ulkomaisten teosten suomennuttaminen. Teattereille oli tarjolla luettavaksi kymmeniä sellaisia näytelmiä, joita ei ollut ilmestynyt kirjakauppoihin. Tilauksia ja tiedusteluja saapui Amerikasta asti.

Teatteripäivät

Suomen Näyttämöiden Liitto järjesti Teatteripäiviä viidentoista vuoden ajan (1926–1941), kunnes tapahtuma siirtyi Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton tehtäväksi. Teatteripäivät toivat yhteen teatteriväkeä eri kaupungeista. Ohjelmaan kuului perinteisesti puheita, tervehdyksiä, seminaari, esityksiä, illallinen ja lisää puheita. Teatteripäivistä muotoutui teatterikenttää yhdistävä traditio.

Toimistoelämää

Bernin sopimus

Suomi liittyi ensimmäisten maiden joukossa kansainväliseen Bernin sopimukseen vuonna 1928. Se vakautti ohjelmistohankintaa ja tekijänpalkkioita. Bernin sopimuksella teokseen sovelletaan sen alkuperäisen sopimuksen maan tekijänoikeuslakia. Sopimuksen myötä myös suomennosten laatu oli paremmin kontrollissa. Kuvassa arkiston esitysoikeusvälikirjoja.

Toimistotiloista

Sadassa vuodessa on ehditty muuttamaan useampaan kertaan! Tällä hetkellä Suomen Teatterit asustaa Eerikinkatu 3:ssa yhdessä Teatterikeskuksen, Finlands Festivalsin ja Suomen Sinfoniaorkesterien kanssa.

Aikaisemmat osoitteet:

Pietarinkatu 2 A
Armfeltinkatu 16 B
Tehtaankatu 16 B
Dagmarinkatu 11 B
Kaisaniemenkatu 3 B
Meritullinkatu 33

Jalmari Lahdensuo toimi liiton johtajana 1922–1932

”Liiton toimintaa on kuluneena toimikautena kohdannut ankara isku. Liittomme syntysanojen lausuja, sen henki ja toimeenpaneva voima, tähänastinen sihteeri ja toimistonjohtaja, maisteri Jalmari Lahdensuo muutti manan majoille – kuten jo edellä mainittiin – viime heinäkuun 26. päivä.

Näytelmien suomennokset

Suomen Näyttämöiden liitto suomennutti ja välitti uusia näytelmiä ympäri maata. Esitysten tekijäpalkkioita valvottiin tarkan korttijärjestelmän avulla, “joten laiminlyöntejä ei juuri voi tapahtua!”. Kansainvälisten suhteiden kannalta tämä oli tärkeää, jotta tekijät saivat heille kuuluvat maksut täsmällisesti. Suomennosluetteloita jaettiin ilmaiseksi kaikille teattereille, harrastajanäyttämöille sekä nuorisoseuroille.

Teatterit sodassa

“Se että teattereiden täytyi lopettaa varsinainen toimintansa ja ryhtyä vajanaisin voimin näyttelemään siellä missä se oli mahdollista sekä siirtoväelle että sotilaille, johtui siitä, että lukuisat näyttelijät saavat nyt näytellä elämänsä suurinta roolia toisenlaisella näyttämöllä.

Teatteritarkastaja Teuvo Puro

Miltä kuulostaisi teatteritarkastajan työ?

“Liiton vuosikokouksessa päätettiin perustaa erikoinen teatteritarkastajan virka ja valittiin tähän tehtävään Liiton puheenjohtaja Teuvo Puro. Tarkastajan Tehtäviin kuuluu olla yhdis- ja luottamusmiehenä teattereiden ja Opetusministeriön sekä Valtion draamallisen lautakunnan välillä, perehtyä jäsenteattereitten taiteelliseen työhön ja niiden taloudellisiin kysymyksiin.” (Toimintakertomus 1942)

Teatterit sodassa II

Kuten muussakin yhteiskunnassa, teattereille sotavuodet tarkoittivat tiivistyvää yhteistyötä poliittisista näkemyseroista huolimatta. Teatteritoiminta siirtyi saman katon alle monissa kaupungeissa ja vuonna 1942 perustettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto myös teatterijärjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Suomen Näyttämöiden liitto on ollut mukana Keskusliiton toiminnassa sen perustamisesta lähtien.

Kaj Munkin murha ja muistonäyttely

”Se huomio, mitä koko sivistyneessä maailmassa herätti tanskalaisen papin ja näytelmäkirjailijan Kaj Munkin murha Tanskassa 5.1.1944, sai ainutlaatuisen ilmenemismuodon meillä. Liitto järjesti Kansallisteatterin muistonäytäntönä esitetyn SANA-esityksen yhteyteen 13.1.1944 erikoisen Kaj Munk -näyttelyn, johon oli koottu kuvia kaikista niistä hänen näytelmistään, joita ei esitetty maamme eri teattereissa sekä kuvia hänestä itsestään että hänen perheestään. – –

Kansallisteatterin lämpiö oli vielä lisäksi laakerein koristeltu ja näyttämön kummankin puolin Tanskan ja Suomen liput puolitangossa.

Näytelmien lainaustoiminta

”Toimistotyössä on huomattavana osana näytelmien lainaus. Nyt kun normaali-olot taas vähitellen palaantuvat, niin harrastajanäyttämöt alkavat entistä vilkkaammin toimia. Sota-aikana rintamateatterit sekä vakituiset että joukko-osastoissa toimivat olivat hyvin ahkeria asiakkaita, mutta rintamalla syntynyt harrastus näkyy jatkuvan nyt kotiseudulla, missä useatkin rintamalla olleet harrastajat tilauksista päätellen näkyvät olevan johdossa.

Liiton arkisto

Sotavuosien aikana Liiton arkisto oli evakuoituna Orivedelle, jolloin toiminnassa tuli näkyviin kuinka usein arkistoa tarvitaan tietolähteenä. Myöhemmin leikkeitä kerättiin myös maaseudun teattereiden esityksistä.

Suomen Näyttämöiden Liitto 25 vuotta

Suomen Näyttämöiden Liitto juhli 25-vuotista toimintaansa 75 vuotta sitten 1947. Todisteeksi tästä löytyy muun muassa ihastuttavia onnitteluadresseja, joista esimerkiksi tässä Kotkan maakuntateatterin (nyk. Kotkan kaupunginteatteri) onnittelut.

Keskuspuvusto

Suomen Näyttämöiden Liitto organisoi keskuspuvustoa, joka oli vastaus teattereiden resurssipulaan. Viipurin Kaupunginteatterin lopettaessa toimintansa, se myi koko puvustonsa Liitolle.

Suomen Näyttämöiden Liitto 30 vuotta

Sieviä aarteita menneisyydestä! Vuonna 1952 Suomen Näyttämöiden Liitto juhli 30-vuotiasta organisaatiotaan. Arkistoihin on siitä säilynyt tämä soma Suomen Näytelmäkirjailijaliitolta saatu onnitteluadressi.

Rintamateatterit tavoittivat uusia katsojia

Suomen Näyttämöiden Liiton johtaja ekonomi Albert Saloranta näki vuonna 1954 julkaistussa kirjassaan Piirteitä Suomen Näyttämöiden Liiton toiminnasta 1922–1946 myös valoa sodan seurauksista. Yleisön kannatus kasvoi ja vaikeudet lisäsivät teattereiden elintahtoa. Rintamateatterit tavoittivat sellaisia katsojia, jotka eivät aiemmin olleet nähneet ammattiteattereiden esityksiä. “Ja kun Suomen kansa on tunnetusti teatteria rakastavaa kansaa, niin tämä uusi aines voitettiin näin teatterille suotuisissa olosuhteissa.”

Liitto teki aktiivista edunvalvontaa 1950-luvulla

Suomen Näyttämöiden Liiton johtajana vuosina 1936–1963 toiminut ekonomi Albert Saloranta kuvaa SNL:n toimintaa näin:

“Teatterin johtokuntien työ on epäitsekästä ja monessa tapauksessa he ovat henkilökohtaisin uhrauksin pelastaneet teatterin uhkaavasta perikadosta. Mutta kaiken keskellä on teatterilaitoksellamme ollut oma Mekkansa, johon katseet on suunnattu ja johon askeleet ovat johtaneet. Se on opetusministeriö.

Kohti ensimmäistä työehtosopimusta

Työehtosopimukset alkoivat yleistyä vuoden 1944 jälkeen. Teattereiden ensimmäinen neuvotteluvaatimus ja luonnos näyttelijän työehtosopimuksesta syntyi 1951, mutta ensimmäinen TES allekirjoitettiin vasta 30.1.1954.

Liiton kirjeenvaihtoa

Teatterimuseosta löytyy arkistoituna liiton asiakirjoja mappi toisensa perään. Tässä esimerkkinä vain osa kuusikymmenluvun kirjeenvaihdosta.

Albert Salorannan haastattelu vuodelta 1962

Vuonna 1962 Ylen toimittaja Paavo Nurmi haastatteli Suomen Näyttämöiden Liiton toimitusjohtajaa Albert Salorantaa. Haastattelusta kuulemme muun muassa minkälaiset näytelmät olivat silloisina vuosina muodostuneet menestyksiksi. Äänite on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Suomen Näyttämöiden Liitto 40 vuotta

“Perustamisestaan saakka liitolla on ollut huomattava ja keskeinen asema maamme teatterielämässä. Liiton osuus on merkittävä siinä olemassaolon kamppailussa, mitä maamme teatterit ovat vuosikymmenien aikana saaneet käydä. Sen apua on tarvittu monella tavalla niin yksityisten teattereiden kuin kaikkien yhteisten etujenkin vuoksi. Maamme teatterit eivät ole vuosien mittaan säästyneet vaikeuksilta. Useammin kuin kerran on käännytty liiton puoleen avun hankkimiseksi ja tuen antamiseksi.” 

Uudeksi nimeksi Suomen Teatteriliitto

Suomen Näyttämöiden Liitto sai uuden nimen Suomen Teatteriliitto 15.4.1965. Nimen nähtiin kuvaavan paremmin liiton luonnetta valtionapua nauttivien ammattiteattereiden yhtymänä.

Teatterikeskus ry perustettiin

Vakinaisten teatterilaitosten ulkopuolelle syntyneet ammattiteatterit halusivat 60- ja 70-lukujen taitteessa yhdistää voimansa edunvalvonnassa. Yhteiseksi vaikutuskanavaksi perustettiin Teatterikeskus ry vuonna 1971.

Simo Konsala Teatteriliiton johtajana 27 vuotta

Fil.maisteri teatterineuvos Simo Konsala toimi SNL:n ja sittemmin Teatteriliiton johtajana huimat 27 vuotta ajalla 1.3.1965–31.10.1992.

Teatterin toimistotyöntekijöiden työehtosopimusneuvottelut

Vastaako lippukassanhoitajanne muiden lipunmyyjien töistä vai toimivatko lipunmyyjät itsenäisinä tai toisen apulaisena? Toimiiko pääasiassa pienellä vai suurella näyttämöllä, myykö numeroituja paikkoja? Lipunmyyjän itsenäisyys ja omatoimisuus ohjelmiston esittelyssä?

STEFIn hallituksen puheenjohtajat kautta aikain

Suomen Teatterit ry:n historian pitkäaikaisin puheenjohtaja on teatteriohjaaja, kirjailija, toimittaja, runoilija, professori, Kansallisteatterin pääjohtaja Arvi Kivimaa.

Teatterikulma kokosi alan järjestöt yhteen

Iso osa Suomen teatterialan järjestöistä muutti saman katon alle Teatterikulmaan vuonna 1991. Teatterikulma sijaitsi Kruununhaassa osoitteessa Meritullinkatu 33.

Suomi avautuu Eurooppaan

Suomen Teatteriliiton kansainvälinen toiminta muuttui Matti A. Holopaisen toiminnanjohtajuuden aikana 1992–2002 sekä 2006–2011. Neuvostoliitto hajosi, jolloin avauduttiin kohti Eurooppaa ja kansainvälisiä suhteita rakennettiin muurinmurtajan tarmolla.

Teatteri- ja orkesterilaki tuli voimaan

Teatteri- ja orkesterilaki vahvistettiin vuonna 1992 ja se tuli voimaan 1993. Harkinnanvaraisesta tuesta siirryttiin valtionosuusjärjestelmään (VOS), ja tämä muutos tarkoitti teattereille tietynlaista vakautta ja turvaa.

Uusi vuosituhat, uusi strategia ja nimi

“Vuosi 2007 oli liitolle muutosten aikaa: järjestölle hyväksyttiin uusi strategia, jonka myötä tavoitteita ja toimintamuotoja täsmennettiin ja uudistettiin. Liiton nimi muuttui: Suomen Teatteriliitto sai väistyä ja uudeksi nimeksi tuli Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry, joka paremmin vastaa liiton toimintaa ja ulkoista kuvaa teattereiden yhteisenä edunvalvojana ja palveluorganisaationa.

2010-luvulla uudistettiin alan rahoitusjärjestelmiä

Tommi Saarikivi toimi Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtajana vuosina 2011–2021.

VOS-järjestelmä kaipasi päivitystä 2010-luvulla. Silloin valmisteltiin valtionosuusuudistus, joka päivitti museoiden, teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää.

Kaikki VOS-toimijat järjestäytyivät STEFIn jäseniksi

Vuoden 2020 alussa Suomen Teatterit ry:n jäseniksi liittyivät KOM-teatteri, Q-teatteri, Ryhmäteatteri, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Teatteri Rollo ja Teater Viirus.

Koronapandemia

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot koettelivat teattereita 2020-luvun alussa historiallisella kriisillä.

Satavuotisen taipaleen johtajat

Vuonna 2021 toimitusjohtajana aloitti Kaisa Paavolainen: ”Kun kirjoitin juhlapuhetta huhtikuussa Stefin 100-vuotisjuhliin, totesin että vuosijuhlat ovat hienoja risteyskohtia, joissa voi tarkastella menneisyyden toimintaa ja peilata sitä tulevaan.

Paljon onnea Suomen Teatterit ry ja mitä menestyksekkäintä seuraavaa sataa vuotta!

Vuosisadan aikana Suomen Teatterit ry on vakiinnuttanut asemansa teatterikentän edunvalvojana. Maailma on muuttunut paljon, mutta työn tarkoitus on sama: vakaa, elinvoimainen esittävän taiteen kenttä.