Stefi 100
Suomen Näyttämöiden Liitto (myöhemmin Suomen Teatteriliitto ja edelleen Suomen Teatterit) perustettiin vuonna 1922 ”yhdyssiteeksi vakinaisten valtionapua nauttivien teatterien kesken niitten taiteellisien päämäärien saavuttamiseksi ja taloudellisen aseman tukemiseksi”. Liitosta on sadassa vuodessa kasvanut esittävän taiteen alan merkittävin ja edustavin edunvalvonta- ja työnantajajärjestö.
Tällä STEFI 100 -sivulla julkaistaan vuonna 2022 viikoittain uusi historiakurkistus. Kurkistukset alkavat perustamisvuodesta 1922 ja ne etenevät kohti nykypäivää. Näihin napakoihin historiatietoiskuihin kootaan laajasti sekä itse järjestön hallintoon ja käytänteisiin liittyviä tapahtumia että myös suomalaisen teatterikentän suurimpia käänteitä ja uudistuksia. Tietoiskuja kuvitetaan arkistoista löytyneillä asiakirja-, valokuva- ja muilla kiinnostavilla materiaaleilla. Suurin osa materiaaleista on peräisin Suomen Teatterit ry:n omasta arkistosta, joka sijaitsee Teatterimuseossa. Muissa tapauksissa lähde ilmoitetaan erikseen.
Teatteritieteen opiskelija Anu Karanto perehtyi maisterivaiheen harjoittelunaan STEFIn historiaan ja vastasi muun muassa historiakurkistusten sisällöistä. Karanto kirjoitti arkistolöydöistään ja havainnoistaan koosteen harjoittelunsa päätteeksi: Suomen Teatterit ry – vuosisata teattereiden hyväksi.
Lue lisää juhlavuodesta: Suomen Teatterit ry juhlii 100-vuotista historiaansa vuonna 2022
Kurkista järjestön historiaan!
Suomen Näyttämöiden Liitto perustetaan
Suomen Näyttämöiden Liitto perustettiin 4.3.1922. Tilaisuudessa olivat edustettuina Suomen Kansallisteatteri, Kansan Näyttämö*, Turun Suomalainen Teatteri**, Tampereen Teatteri, Viipurin Näyttämö, Kotkan Näyttämö***, Kuopion Teatteri****, Oulun teatteri ja Vierailunäyttämö. Näistä liittyi jäseneksi 7 ensimmäiseksi mainittua.
Lue lisää...Suomen Näyttämöiden Liiton, r.y. Säännöt
1§ Liiton nimi on Suomen Näyttämöiden Liitto, r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2§ Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä vakinaisten valtionapua nauttivien teatterien kesken niitten taiteellisien päämäärien saavuttamiseksi ja taloudellisen aseman tukemiseksi.
3§ Liiton jäseneksi pääsee jokainen tässä maassa vakinaisesti toimiva, liiton tarkoitusperiä kannattava teatterilaitos, joka nauttii valtion avustusta tai muuta tähän verrattavaa avustusta ja jonka johtokunta sellaiseksi hyväksyy.
Lue lisää...Kiertokysely maamme teattereiden nykyisestä tilasta
Suomen Näyttämöiden Liiton Johtokunnan kiertokysely Maamme teattereiden nykyisestä tilasta
Lue lisää...Ensimmäinen toimistotila sijaitsi Pietarinkadulla
Arkistojen aarteita! Suomen Näyttämöiden Liiton toimisto sijaitsi Pietarinkadulla, kunnes vuonna 1952 se muutettiin Kaisaniemenkadulle. Kuvassa takuutodistus liiton Remingtonin kirjoituskoneelle. Kauniissa asiakirjassa mainittu Maisteri J. Lahdensuo muistetaan liiton perustajana, toiminnanjohtajana ja sydämenä aina kuolemaansa 1931 asti.
Näyttämö-lehti
Suomen Näyttämöiden Liitto, Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto julkaisivat “NÄYTTÄMÖ” -nimistä aikakauslehteä. Päämääränä oli kansallisen näyttämötaiteen kaikinpuolinen vaaliminen ja kehittäminen.
Lue lisää...Näyttämötaidenäyttelyt ja -kilpailut aloitettiin 1923
Suomen Näyttämöiden Liitto aloitti pian perustamisensa jälkeen näyttämötaidenäyttelyiden ja -kilpailujen järjestämisen löytääkseen uusia lahjakkuuksia sekä lisätäkseen yleistä ymmärrystä skenografiaan.
Lue lisää...Ensimmäiseen kilpailuun saapui 23 ehdotusta
Suomen Näyttämöiden Liiton vuonna 1923 käynnistämä näyttämöasetuskilpailu inspiroi useita taiteilijoita. Kilpailun haasteena olivat näytelmät William Shakespearen Myrsky ja Lauri Haarlan Synti. Ehdotuksia vastaanotettiin yhteensä 23. Palkintoraati kiitteli luonnoksia sekä taiteellisista näkemyksistä, että käytännöllisestä perehtyneisyydestä.
Näyttämö-lehti julkaisi palkittuja luonnoksia, joista voit katsoa esimerkkejä täältä:
Kilpailussa palkittuja luonnoksia Haarlan ”Syntiin”
Henkilökunta kävi aktiivisesti teatterissa
Kävikö toimistonjohtaja vai kuka teatterissa Karhulassa? Mitä kaikkea tulikaan jätettyä vaatesäilytykseen?
v Päällysvaatteet
v Hattu
x Kalossit
x Päällyskengät
Ajoittamattomat narikkalaput ja pääsyliput ovat hauska yksityiskohta siitä, mitä teatterihistoriallista arkistoa tutkimalla voikaan löytyä!
Ohjelmistohankintaa
Suomen Näyttämöiden Liiton tehtäviin kuului myös ohjelmistohankinta ja ulkomaisten teosten suomennuttaminen. Teattereille oli tarjolla luettavaksi kymmeniä sellaisia näytelmiä, joita ei ollut ilmestynyt kirjakauppoihin. Tilauksia ja tiedusteluja saapui Amerikasta asti.
Teatteripäivät
Suomen Näyttämöiden Liitto järjesti Teatteripäiviä viidentoista vuoden ajan (1926–1941), kunnes tapahtuma siirtyi Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton tehtäväksi. Teatteripäivät toivat yhteen teatteriväkeä eri kaupungeista. Ohjelmaan kuului perinteisesti puheita, tervehdyksiä, seminaari, esityksiä, illallinen ja lisää puheita. Teatteripäivistä muotoutui teatterikenttää yhdistävä traditio.
Lue lisää...Toimistoelämää
Bernin sopimus
Suomi liittyi ensimmäisten maiden joukossa kansainväliseen Bernin sopimukseen vuonna 1928. Se vakautti ohjelmistohankintaa ja tekijänpalkkioita. Bernin sopimuksella teokseen sovelletaan sen alkuperäisen sopimuksen maan tekijänoikeuslakia. Sopimuksen myötä myös suomennosten laatu oli paremmin kontrollissa. Kuvassa arkiston esitysoikeusvälikirjoja.
Toimistotiloista
Sadassa vuodessa on ehditty muuttamaan useampaan kertaan! Tällä hetkellä Suomen Teatterit asustaa Eerikinkatu 3:ssa yhdessä Teatterikeskuksen, Finlands Festivalsin ja Suomen Sinfoniaorkesterien kanssa.
Aikaisemmat osoitteet:
Pietarinkatu 2 A
Armfeltinkatu 16 B
Tehtaankatu 16 B
Dagmarinkatu 11 B
Kaisaniemenkatu 3 B
Meritullinkatu 33
Jalmari Lahdensuo toimi liiton johtajana 1922–1932
”Liiton toimintaa on kuluneena toimikautena kohdannut ankara isku. Liittomme syntysanojen lausuja, sen henki ja toimeenpaneva voima, tähänastinen sihteeri ja toimistonjohtaja, maisteri Jalmari Lahdensuo muutti manan majoille – kuten jo edellä mainittiin – viime heinäkuun 26. päivä.
Lue lisää...Näytelmien suomennokset
Suomen Näyttämöiden liitto suomennutti ja välitti uusia näytelmiä ympäri maata. Esitysten tekijäpalkkioita valvottiin tarkan korttijärjestelmän avulla, “joten laiminlyöntejä ei juuri voi tapahtua!”. Kansainvälisten suhteiden kannalta tämä oli tärkeää, jotta tekijät saivat heille kuuluvat maksut täsmällisesti. Suomennosluetteloita jaettiin ilmaiseksi kaikille teattereille, harrastajanäyttämöille sekä nuorisoseuroille.
Teatterit sodassa
“Se että teattereiden täytyi lopettaa varsinainen toimintansa ja ryhtyä vajanaisin voimin näyttelemään siellä missä se oli mahdollista sekä siirtoväelle että sotilaille, johtui siitä, että lukuisat näyttelijät saavat nyt näytellä elämänsä suurinta roolia toisenlaisella näyttämöllä.
Lue lisää...Teatteritarkastaja Teuvo Puro
Miltä kuulostaisi teatteritarkastajan työ?
“Liiton vuosikokouksessa päätettiin perustaa erikoinen teatteritarkastajan virka ja valittiin tähän tehtävään Liiton puheenjohtaja Teuvo Puro. Tarkastajan Tehtäviin kuuluu olla yhdis- ja luottamusmiehenä teattereiden ja Opetusministeriön sekä Valtion draamallisen lautakunnan välillä, perehtyä jäsenteattereitten taiteelliseen työhön ja niiden taloudellisiin kysymyksiin.” (Toimintakertomus 1942)
Lue lisää...Teatterit sodassa II
Kuten muussakin yhteiskunnassa, teattereille sotavuodet tarkoittivat tiivistyvää yhteistyötä poliittisista näkemyseroista huolimatta. Teatteritoiminta siirtyi saman katon alle monissa kaupungeissa ja vuonna 1942 perustettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto myös teatterijärjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Suomen Näyttämöiden liitto on ollut mukana Keskusliiton toiminnassa sen perustamisesta lähtien.
Lue lisää...Kaj Munkin murha ja muistonäyttely
”Se huomio, mitä koko sivistyneessä maailmassa herätti tanskalaisen papin ja näytelmäkirjailijan Kaj Munkin murha Tanskassa 5.1.1944, sai ainutlaatuisen ilmenemismuodon meillä. Liitto järjesti Kansallisteatterin muistonäytäntönä esitetyn SANA-esityksen yhteyteen 13.1.1944 erikoisen Kaj Munk -näyttelyn, johon oli koottu kuvia kaikista niistä hänen näytelmistään, joita ei esitetty maamme eri teattereissa sekä kuvia hänestä itsestään että hänen perheestään. – –
Kansallisteatterin lämpiö oli vielä lisäksi laakerein koristeltu ja näyttämön kummankin puolin Tanskan ja Suomen liput puolitangossa.
Lue lisää...Näytelmien lainaustoiminta
”Toimistotyössä on huomattavana osana näytelmien lainaus. Nyt kun normaali-olot taas vähitellen palaantuvat, niin harrastajanäyttämöt alkavat entistä vilkkaammin toimia. Sota-aikana rintamateatterit sekä vakituiset että joukko-osastoissa toimivat olivat hyvin ahkeria asiakkaita, mutta rintamalla syntynyt harrastus näkyy jatkuvan nyt kotiseudulla, missä useatkin rintamalla olleet harrastajat tilauksista päätellen näkyvät olevan johdossa.
Lue lisää...Liiton arkisto
Sotavuosien aikana Liiton arkisto oli evakuoituna Orivedelle, jolloin toiminnassa tuli näkyviin kuinka usein arkistoa tarvitaan tietolähteenä. Myöhemmin leikkeitä kerättiin myös maaseudun teattereiden esityksistä.
Lue lisää...Suomen Näyttämöiden Liitto 25 vuotta
Suomen Näyttämöiden Liitto juhli 25-vuotista toimintaansa 75 vuotta sitten 1947. Todisteeksi tästä löytyy muun muassa ihastuttavia onnitteluadresseja, joista esimerkiksi tässä Kotkan maakuntateatterin (nyk. Kotkan kaupunginteatteri) onnittelut.
Keskuspuvusto
Suomen Näyttämöiden Liitto organisoi keskuspuvustoa, joka oli vastaus teattereiden resurssipulaan. Viipurin Kaupunginteatterin lopettaessa toimintansa, se myi koko puvustonsa Liitolle.
Lue lisää...Suomen Näyttämöiden Liitto 30 vuotta
Sieviä aarteita menneisyydestä! Vuonna 1952 Suomen Näyttämöiden Liitto juhli 30-vuotiasta organisaatiotaan. Arkistoihin on siitä säilynyt tämä soma Suomen Näytelmäkirjailijaliitolta saatu onnitteluadressi.
Rintamateatterit tavoittivat uusia katsojia
Suomen Näyttämöiden Liiton johtaja ekonomi Albert Saloranta näki vuonna 1954 julkaistussa kirjassaan Piirteitä Suomen Näyttämöiden Liiton toiminnasta 1922–1946 myös valoa sodan seurauksista. Yleisön kannatus kasvoi ja vaikeudet lisäsivät teattereiden elintahtoa. Rintamateatterit tavoittivat sellaisia katsojia, jotka eivät aiemmin olleet nähneet ammattiteattereiden esityksiä. “Ja kun Suomen kansa on tunnetusti teatteria rakastavaa kansaa, niin tämä uusi aines voitettiin näin teatterille suotuisissa olosuhteissa.”
Lue lisää...Liitto teki aktiivista edunvalvontaa 1950-luvulla
Suomen Näyttämöiden Liiton johtajana vuosina 1936–1963 toiminut ekonomi Albert Saloranta kuvaa SNL:n toimintaa näin:
“Teatterin johtokuntien työ on epäitsekästä ja monessa tapauksessa he ovat henkilökohtaisin uhrauksin pelastaneet teatterin uhkaavasta perikadosta. Mutta kaiken keskellä on teatterilaitoksellamme ollut oma Mekkansa, johon katseet on suunnattu ja johon askeleet ovat johtaneet. Se on opetusministeriö.
Lue lisää...Kohti ensimmäistä työehtosopimusta
Työehtosopimukset alkoivat yleistyä vuoden 1944 jälkeen. Teattereiden ensimmäinen neuvotteluvaatimus ja luonnos näyttelijän työehtosopimuksesta syntyi 1951, mutta ensimmäinen TES allekirjoitettiin vasta 30.1.1954.
Lue lisää...Teatterialan ensimmäinen työehtosopimus astui voimaan elokuussa 1954
Teatterialan ensimmäinen työehtosopimus allekirjoitettiin Suomen Näyttämöiden Liiton, Työväen Näyttämöiden Liiton ja Suomen Näyttelijäliiton kesken 30.1.1954 ja se astui voimaan saman vuoden elokuussa. Tuolloin sopimus oli voimassa vain vuoden kerrallaan ja sisälsi oikeuden irtisanoutua sopimuksesta, mikäli esittää samalla vastapuolelle uuden työehtosopimuksen.
Lue lisää...Ensimmäinen TES oli näyttelijöiden työehtosopimus
Ensimmäinen teatterialan TES oli käytännössä näyttelijöiden työehtosopimus. Se sisälsi paljon samoja elementtejä kuin nykyäänkin, mutta asiat esitettiin nykyihmisen silmin melko herttaisin sanakääntein.
Lue lisää...Liiton kirjeenvaihtoa
Teatterimuseosta löytyy arkistoituna liiton asiakirjoja mappi toisensa perään. Tässä esimerkkinä vain osa kuusikymmenluvun kirjeenvaihdosta.
Lue lisää...Albert Salorannan haastattelu vuodelta 1962
Vuonna 1962 Ylen toimittaja Paavo Nurmi haastatteli Suomen Näyttämöiden Liiton toimitusjohtajaa Albert Salorantaa. Haastattelusta kuulemme muun muassa minkälaiset näytelmät olivat silloisina vuosina muodostuneet menestyksiksi. Äänite on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Lue lisää...Suomen Näyttämöiden Liitto 40 vuotta
“Perustamisestaan saakka liitolla on ollut huomattava ja keskeinen asema maamme teatterielämässä. Liiton osuus on merkittävä siinä olemassaolon kamppailussa, mitä maamme teatterit ovat vuosikymmenien aikana saaneet käydä. Sen apua on tarvittu monella tavalla niin yksityisten teattereiden kuin kaikkien yhteisten etujenkin vuoksi. Maamme teatterit eivät ole vuosien mittaan säästyneet vaikeuksilta. Useammin kuin kerran on käännytty liiton puoleen avun hankkimiseksi ja tuen antamiseksi.”
Lue lisää...Uudeksi nimeksi Suomen Teatteriliitto
Suomen Näyttämöiden Liitto sai uuden nimen Suomen Teatteriliitto 15.4.1965. Nimen nähtiin kuvaavan paremmin liiton luonnetta valtionapua nauttivien ammattiteattereiden yhtymänä.
Lue lisää...Teatterikeskus ry perustettiin
Vakinaisten teatterilaitosten ulkopuolelle syntyneet ammattiteatterit halusivat 60- ja 70-lukujen taitteessa yhdistää voimansa edunvalvonnassa. Yhteiseksi vaikutuskanavaksi perustettiin Teatterikeskus ry vuonna 1971.
Lue lisää...Simo Konsala Teatteriliiton johtajana 27 vuotta
Fil.maisteri teatterineuvos Simo Konsala toimi SNL:n ja sittemmin Teatteriliiton johtajana huimat 27 vuotta ajalla 1.3.1965–31.10.1992.
Lue lisää...Teatterin toimistotyöntekijöiden työehtosopimusneuvottelut
Vastaako lippukassanhoitajanne muiden lipunmyyjien töistä vai toimivatko lipunmyyjät itsenäisinä tai toisen apulaisena? Toimiiko pääasiassa pienellä vai suurella näyttämöllä, myykö numeroituja paikkoja? Lipunmyyjän itsenäisyys ja omatoimisuus ohjelmiston esittelyssä?
Lue lisää...STEFIn hallituksen puheenjohtajat kautta aikain
Suomen Teatterit ry:n historian pitkäaikaisin puheenjohtaja on teatteriohjaaja, kirjailija, toimittaja, runoilija, professori, Kansallisteatterin pääjohtaja Arvi Kivimaa.
Lue lisää...Teatterikulma kokosi alan järjestöt yhteen
Iso osa Suomen teatterialan järjestöistä muutti saman katon alle Teatterikulmaan vuonna 1991. Teatterikulma sijaitsi Kruununhaassa osoitteessa Meritullinkatu 33.
Lue lisää...Suomi avautuu Eurooppaan
Suomen Teatteriliiton kansainvälinen toiminta muuttui Matti A. Holopaisen toiminnanjohtajuuden aikana 1992–2002 sekä 2006–2011. Neuvostoliitto hajosi, jolloin avauduttiin kohti Eurooppaa ja kansainvälisiä suhteita rakennettiin muurinmurtajan tarmolla.
Lue lisää...Teatteri- ja orkesterilaki tuli voimaan
Teatteri- ja orkesterilaki vahvistettiin vuonna 1992 ja se tuli voimaan 1993. Harkinnanvaraisesta tuesta siirryttiin valtionosuusjärjestelmään (VOS), ja tämä muutos tarkoitti teattereille tietynlaista vakautta ja turvaa.
Lue lisää...Uusi vuosituhat, uusi strategia ja nimi
“Vuosi 2007 oli liitolle muutosten aikaa: järjestölle hyväksyttiin uusi strategia, jonka myötä tavoitteita ja toimintamuotoja täsmennettiin ja uudistettiin. Liiton nimi muuttui: Suomen Teatteriliitto sai väistyä ja uudeksi nimeksi tuli Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry, joka paremmin vastaa liiton toimintaa ja ulkoista kuvaa teattereiden yhteisenä edunvalvojana ja palveluorganisaationa.
Lue lisää...2010-luvulla uudistettiin alan rahoitusjärjestelmiä
Tommi Saarikivi toimi Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtajana vuosina 2011–2021.
VOS-järjestelmä kaipasi päivitystä 2010-luvulla. Silloin valmisteltiin valtionosuusuudistus, joka päivitti museoiden, teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää.
Lue lisää...Kaikki VOS-toimijat järjestäytyivät STEFIn jäseniksi
Vuoden 2020 alussa Suomen Teatterit ry:n jäseniksi liittyivät KOM-teatteri, Q-teatteri, Ryhmäteatteri, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Teatteri Rollo ja Teater Viirus.
Lue lisää...Koronapandemia
Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot koettelivat teattereita 2020-luvun alussa historiallisella kriisillä.
Lue lisää...Satavuotisen taipaleen johtajat
Vuonna 2021 toimitusjohtajana aloitti Kaisa Paavolainen: ”Kun kirjoitin juhlapuhetta huhtikuussa Stefin 100-vuotisjuhliin, totesin että vuosijuhlat ovat hienoja risteyskohtia, joissa voi tarkastella menneisyyden toimintaa ja peilata sitä tulevaan.
Lue lisää...Paljon onnea Suomen Teatterit ry ja mitä menestyksekkäintä seuraavaa sataa vuotta!
Vuosisadan aikana Suomen Teatterit ry on vakiinnuttanut asemansa teatterikentän edunvalvojana. Maailma on muuttunut paljon, mutta työn tarkoitus on sama: vakaa, elinvoimainen esittävän taiteen kenttä.
Lue lisää...