Jatkuvuuden turvaaminen

Jatkuvuuden turvaamisen alaryhmä jakaa käytäntöjä, ehdotuksia ja ajatuksia.

Tilanteessa tarvitaan solidaarisuutta ja sitä, että kaikki, sekä työnantajat että työntekijät, pyrkivät madaltamaan tartuntariskiä ja sitoutuvat noudattamaan viranomaisohjeistuksia. Erityisesti eri organisaatioiden välillä liikkuvien työntekijöiden on kiinnitettävä huomiota ohjeistusten noudattamiseen ja organisaatioiden kiinnitettävä huomiota heidän perehdyttämiseensä.

Nopeasti muuttuvat tilanteet vaativia joustavia ja notkeita ratkaisuja. Joustavuutta tarvitaan niin työnantajalta, työntekijältä kuin yleisöltä.

Tärkeää on viestiä etukäteen työntekijöille siitä, miksi ja miten asiat muuttuvat, jotta saadaan ihmiset sitoutettua muutokseen. On tärkeää viestiä myös yleisölle avoimesti esitystoiminnan jatkuvuudesta ja uusista turvallisuuskäytännöistä, joista esimerkki on joustava lipunvaihto sairastapauksissa.

On hyvä muistaa, että kriisitilanne voi tarkoittaa tappiollista toimintaa. Kannustamme toimijoita luoviin ratkaisuihin poikkeuksellisen tilanteen ajaksi. Lomautuksien vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi väliaikaiset paikalliset käytännöt tai joissain tapauksissa paikalliset sopimukset, työnkuvan muutokset tai uudelleenresursointi.

Myös tautitilanteen alueelliset erot korostuvat erikoisena aikana. Tästä syystä suosittelemme paikallista kommunikaatiota ja yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kesken sekä kulttuuritoimijoiden, päättäjien ja aluehallintoviranomaisten välillä. Organisaatiot kohtaavat haasteet omista lähtökohdistaan, mistä johtuen jäljempänä esitettävät suositukset ja toimenpide-ehdotukset soveltuvat eri tavoilla eri organisaatioille.

Esitystoiminnan jatkuvuus

Esitystoiminnan jatkuvuus tarkoittaa sitä, että esityksien peruutuksia ja aikataulumuutoksia ei tulisi ja toisaalta sitä, että mahdolliset muutokset ja peruutukset eivät lamaannuta koko toimintaa. Pyritään siihen, että haitta katsojille muodostuisi mahdollisimman vähäiseksi.

Esitystoiminnan jatkuvuuden kannalta pahin skenaario olisi koko työryhmän tai jopa organisaation joutuminen karanteeniin altistumisen takia, ja siitä johtuva harjoitusten keskeytyminen tai esitysten peruminen esimerkiksi kahdeksi viikoksi. Organisaatiomallista riippuen eri tilanteet voivat olla toisille vaikeampia kuin toisille (esimerkiksi kuukausipalkkaisten työntekijöiden organisaatio vs. freelancer-henkilökunnasta koostuva organisaatio).

Esitysten peruuntumisen riski: Henkilökunnan sairastuminen tai karanteeni

• Pandemiatilanteessa henkilöturvallisuudesta huolehtiminen vähentää riskiä pitkäaikaisesta koko työryhmän karanteenista.
  
• Suosittelemme, että organisaatio tutustuu ja noudattaa henkilöstöturvallisuuden ohjeistuksia, joihin on koottu hyviä käytäntöjä ja suosituksia sovellettavaksi.
• Sairastumisen ja karanteenin riskiä voidaan vähentää erilaisin henkilöturvallisuuden keinoin, joista tärkein on sairaana kotiin jääminen matalalla kynnyksellä.
• Muita keinoja ovat: varahenkilöjärjestelyt, understudyt, tiimien eristäminen toisistaan (kontaktien vähentäminen), käsihygienia, yhteisten tilojen eristäminen ja liikkumisrajoitukset, riittävä ilmanvaihto, mahdolliset suojaimet, riski/avainhenkilöiden tunnistaminen ja suojaaminen, etäharjoitukset ja pienryhmätoiminta, sivutoimilupien hetkellinen rajoittaminen, suunnitelmallisuuden lisääminen esimerkiksi harjoitus- ja maskiaikatauluissa, etätyön jatkaminen niiltä osin kuin se on mahdollista ja suunnitelmallinen yhteistyö työterveyden kanssa. Työterveyden on oltava mukana arvioimassa riskejä ja varmentamassa tehtäviä toimenpiteitä.
• Riskiarvioon kuuluu avainhenkilöiden tunnistaminen: ketkä ovat ne henkilöt, joiden sairastuminen tai karanteeni voi halvaannuttaa esityksen valmistumisen tai esityskauden? Kenellä on erityisosaamista (esimerkiksi lennätykset, pyrotekniikka) tai tehtävä (päärooli, taiteellinen suunnittelu) jota kukaan muu ei voi hoitaa? Miten näiden avainhenkilöiden osaamista voidaan jakaa, miten heille voidaan saada sijaisia ja etenkin miten heitä voidaan suojella?
• Avainhenkilöiden suojeluun voi kuulua esimerkiksi etätyösuositus (etenkin kokouksissa ja suunnittelutyössä) ja erilaiset suojaimet.
• Toinen ryhmä, joka on hyvä tunnistaa, ovat työryhmien välillä liikkuvat henkilöt. Usein työryhmien välillä liikkuvat henkilöt ovat myös avainhenkilöitä, kuten esimiehet ja esimerkiksi esityksen ohjaaja, jonka on oltava kontaktissa monien henkilöiden kanssa. Ketkä ovat työyhteisöä yhdistävät linkit, jotka liikkuvat työryhmästä toiseen ja ympäri taloa?
• Huomioitava myös henkilökunnan mahdollinen henkinen kuormitus ja sen vaikutus esityksiin (mahdolliset uudet roolitukset ja vaihtoehdot) ja yhteistyö työterveyden ja luottamusmiesten/työsuojelun sekä esimiesten kanssa. Kannustamme avoimeen keskusteluun ja puheeksiottamiseen.
• Korostamme jokaisen vastuuta matkustamiseen ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyen.
• Varotoimenpiteenä kotiin jääminen sairauden oireesta saattaa aiheuttaa lisää peruutuksia, ellei kunnollista ja kattavaa varahenkilöjärjestelyä saada järjestettyä. Peruuntumisiin, muutoksiin ja ylimääräisiin kustannuksiin on siis varauduttava.

Esityksen peruuntuessa:

Esitysten toistuvat peruuntumiset voivat aiheuttaa yleisölle pettymyksiä ja esittävälle taholle mainehaittaa. Miten siis voisi antaa asiakkaalle luottamusta herättävän tunteen, että hän saa rahalleen ja ajalleen vastinetta?

• Peruuntuneen esityksen tilalle voidaan tarjota lippua toiseen näytökseen, toista saman illan esitystä toiselta näyttämöltä tai jopa järjestää lippu toisen ohjelmantarjoajan tapahtumaan. Yhteistyö alueen kulttuuritahojen välillä korostuu. Suosittelemme kartoittamaan mahdollisuutta tehdä alueellisia yhteistyösopimuksia.
• Mikäli ohjelmistossa olevat esitykset joudutaan perumaan pidemmältä ajalta, voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää vieraileva esitys.
• Ehdotamme, että jatkotoimenpiteenä selvitetään mahdollisuutta muodostaa esityspankki, josta voisi tilata joustavasti korvaavia, helposti siirrettäviä esityksiä.
• Voidaan myös tarjota katseluoikeutta taltiointiin tai taltioinnin katsomista livenä teatterin tiloissa, jolloin saadaan yhteisöllinen kokemus.

Sairastuminen yleisössä ja riskiryhmien huomiointi

Yleisöturvallisuuden keinoilla ja viranomaisten ohjeistuksia noudattamalla pyritään siihen, ettei yleisön joukosta alkaisi tartuntaketjuja. Jos näin kuitenkin käy, on luottamusta herättävä ja vastuullinen viestintä tarpeen.

• Tartuntoja estävistä keinoista tärkein on maksuton mahdollisuus vaihtaa lippu toiselle päivälle, jottei kukaan tule oireisena paikalle.
• Jos tartunta ilmenee, tapahtumanjärjestäjällä on oltava mahdollisuuksien mukaan asiakkaiden yhteystiedot. Tässä on huomioitava tietosuojakysymykset.

Kysyntää saattaa olla myös riskiryhmien omille näytöksille, joissa kaikki jonotus ja ruuhkien mahdollisuudet on poistettu sekä henkilömäärä rajattu.

Digitoiminta

Yhteiskunta on poikkeusolojen aikana toiminut suurelta osin verkossa, mutta teatteri perinteikkäänä taidemuotona ei ole aiemmin ottanut laajasti käyttöön digitaalisen ilmaisun mahdollisuuksia Suomessa. Nyt on luonteva hetki laajentaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan.

Esittävien taiteiden kenttä on kykenevä innovatiivisiin ratkaisuihin, mutta tarvitsee  siihen tukea ja satsauksia. Digitoiminta sitoo työvoimaa ja resursseja eli vaatii panostusta ja ammattitaidon uudelleen suuntaamista. Ehdotamme, että jatkotoimenpiteenä järjestetään seminaari, jossa kartoitetaan ja kehitetään hyviä käytäntöjä.

Taltiointeja ja suoratoistoa voidaan myydä niille, jotka eivät voi vielä paikan päälle esimerkiksi syystä tai toisesta tulla. Digitaalinen sisältö on myös tasa-arvoista eri puolilla Suomea. Se lisää taiteen saavutettavuutta ja voi täten tavoittaa uusia yleisöjä välimatkoista riippumatta.

Digitaalinen sisältö etenkin pidemmän tauon aikana pitää taiteen yleisön mielessä ja kasvattaa haluja palata katsomoon, kun se on taas mahdollista. Digitaalinen sisältö viestii yleisölle, että taidelaitos on auki ja toteuttaa edelleen tehtäväänsä, taiteen tuottamista.

Peruuntuneiden esitysten tilalle voidaan tarjota yleisölle suoratoistoa tai taltiointeja kädenojennuksena ja osittaisena kompensaationa.

Ehdotamme, että jatkotoimenpiteenä selvitetään mahdollisuus muodostaa esityspankki kotimaisten esittävän taiteen esitysten (teatteri, ooppera, baletti, sirkus, konsertit etc.) taltioinneista, joita olisi mahdollista esittää erityisesti silloin, kun muut keinot eivät ole mahdollisia.

Korvaavat sisällöt voisivat siis näin ollen olla myös muuta kuin oman organisaation esitystaltiointeja. Organisaatiokohtaisesti on pidettävä huoli tekijänoikeuskysymyksistä, kuten mediasopimuksista.

Talous ja tulevaisuus

Talouden nopeiden muutosten ennakointi on poikkeustilanteessa tärkeää.

Epätietoisuus syksyn rahoituksesta ja yleisön käyttäytymisestä vaatii elvytystukia myös esittävien taiteiden alalle, jotta kriisin yli pääseminen on mahdollista ja alan elinvoimaisuus säilyy.

Aktiivinen vaikutustyö päättäjien suuntaan on kaikkien toimijoiden vastuulla.

Alan on oltava aktiivinen tulevaisuuden rahoituksen turvaamiseksi. Jokaisen organisaation on pyrittävä maksuvalmiuteen. Toimijoiden on selvitettävä lisärahoituksen mahdollisuuksia myös uusista lähteistä sekä väliaikaisista koronatuista.

Taloudellisesti oikea päätös voi yksittäiselle organisaatiolle olla myös pitää taukoa pahimman yli tai tehdä jokin muu paikallinen ratkaisu. Näistäkin tilanteista on viestittävä omia päätöksiä perustellen ja vältettävä vertailua muihin esittävän taiteen organisaatioihin.

Ehdotamme, että ensi tilassa pyritään lisäämään vapaan kentän yhteistyömahdollisuuksia vos-toimijoiden sekä kansallisten taidelaitosten kanssa. On välttämätöntä löytää keinoja freelancereiden työllistymisen edistämiseksi esimerkiksi palkkatukien avulla helpottamaan koronakriisistä johtuvaa työttömyystilannetta. Erikoiset ajat vaativat solidaarisuutta.

Suosittelemme, että rahoittajat (mm. OKM ja muut ministeriöt, kunnat, Taike ja säätiöt) ja esittävien taiteiden ala käyvät keskustelua poikkeusajan rahoituksesta ja elvytyksestä. On tärkeää saada päätöksiä pian siitä, miten rahoittaja poikkeusolojen johdosta tulee soveltamaan lähivuosien valtionosuuksien ja muiden tukien kriteerejä. Sama varmuus tarvitaan vuodelle 2020 myönnetystä rahoituksesta.

Päivitystiedot:

Jatkuvuuden turvaamisen teksti on päivitetty alatyöryhmän kokouksessa 17.6.2020.

Ryhmän vetäjä: Teatterinjohtaja Joachim Thibblin (Svenska Teatern). Mukana kokouksissa ovat olleet: taiteellinen johtaja Marika Heiskanen (Teatteri Siperia), teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen (Kajaanin kaupunginteatteri -alueteatteri), vastaava tuottaja Taru Kirves (Svenska Teatern) ja tuotantopäällikkö Jere Pensikkala (Suomen kansallisooppera ja -baletti).