Yleisöturvallisuus

Kunnat ja aluehallintovirasto voivat tarvittaessa määrätä kokoontumisrajoituksia omalle alueelleen, jos epidemiatilanne heikentyy paikallisesti. Koko Suomessa ovat edelleen voimassa tartuntatautilain pykälän 58 c yleiset hygieniavaatimukset [1], joilla parannetaan asiakas- ja yleisötilojen terveysturvallisuutta. Tällä hetkellä pykälä on voimassa 30.6.2022 saakka.

Suomi toteuttaa hybridistrategiaa koronaepidemian ehkäisemiseksi. Strategian toimet on jaoteltu sen mukaan, millä epidemian leviämisen tasolla alueellisesti ollaan ja päätäntävalta epidemian ehkäisyyn liittyvistä määräyksistä on alueilla eli käytännössä aluehallintovirastoilla ja kunnilla. Epidemian leviämisen tasoja ovat perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Hybridistrategian vuoksi on seurattava alueellisia määräyksiä. [2]

Yleisötilaisuuksissaon hyvä huomioida THL:n ja OKM:n 1.10.2021 antama suositus [3], joka korvaa THL:n ja OKM:n 31.5.2021 antaman ohjeen [4].

Suosituksen pääkohdat:

  • tilojen riittävä väljyys
  • hyvän käsi- ja yskimishygienian mahdollistaminen
  • tehostettu siivous
  • tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää, että asiakkaat käyttävät maskia tartuntariskin vähentämiseksi
  • asiakastietojen kerääminen

Kansallinen suositus päivittyy, kun viranomaisohjeet muuttuvat.

Asiakaspalveluhenkilökunnan perehdytys

Suosittelemme, että asiakastiloissa ja asiakaskontaktissa työskentelevä henkilökunta koulutetaan uusiin ohjeistuksiin perusteellisesti, ja että he sitoutuvat noudattamaan annettuja turvaohjeistuksia. On huolehdittava, että tieto kulkeutuu myös ulkopuolisille palveluntuottajille.

Ensiaputilanteita varten voidaan lisätä ensiapulaukkuihin suu-nenäsuojaimet ja suojakäsineet auttajalle ja autettavalle.

Seuraavia ohjeita tulee noudattaa vain soveltuvasti edellä mainitut ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset huomioon ottaen:

Viestintä asiakkaille

Selkeä viestintä sekä etukäteen että paikan päällä luovat asiakkaalle turvallisuuden tuntua.

Etukäteen:

Kaikista tärkein tapa ehkäistä tartuntoja on jäädä kotiin pienestäkin sairauden oireesta.

  • Suosittelemme viestimään asiakkaille selkeästi, että sairaana ei voi tulla tapahtumaan.
  • Suosittelemme viestimään asiakkaalle, että lipun voi vaihtaa (maksutta) toiselle illalle.
  • Suosittelemme viestimään asiakkaille, että kasvomaskeja on suositeltavaa käyttää koko tapahtuman ajan sisätiloissa

Lisäksi asiakkaille on hyvä viestiä järjestelyistä, jotka liittyvät jonojen/ruuhkien hallintaan sekä hygieniakäytänteisiin.

Suosittelemme viestimään asiakkaille etukäteen, mikäli heiltä odotetaan:

  • tiettyä lippujen lunastusaikaa tai -tapaa tai saliin sisäänmenoaikaa.
  • Tieto jonotusjärjestelyistä, hygieniajärjestelyistä, tehostetusta siivouksesta ja turvaväleistä lisää asiakkaan luottamusta.
  • kasvomaskien käyttöä
  • Lisäksi on hyvä kertoa selkeästi, mikäli käteisen käyttö on poistettu käytöstä hygieniasyistä.
  • Lisäksi voidaan kertoa mitä henkilökunnalle on ohjeistettu esimerkiksi hygieniakäytänteistä, mikä saattaa osaltaan lisätä turvallisuudentunnetta.

Paikan päällä:

Yleisön ohjaamiseen tarvitaan todennäköisesti enemmän henkilökuntaa kuin ennen. Osallistujien väliin on kaikissa tilanteissa jäätävä riittävä etäisyys, mikä on huomioitava

  • saliin mentäessä ja poistuttaessa
  • jonoissa vaatesäilytykseen, tarjoilualueelle, wc-tiloihin, lippujen lunastukseen ja niin edelleen.

Yleisöä voi opastaa jonotusjärjestelyistä, turvaväleistä ja käsihygieniasta kyltein, lattiateippauksin, ja kuulutuksin.

Tartuntatilanteessa:

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan ”tartunnanjäljityksen helpottamiseksi tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjillä tulisi mahdollisuuksien mukaan ja muun lainsäädännön edellytyksin olla tiedot osallistuneista henkilöistä.” [5]

Suurin osa lipunmyyntijärjestelmistä kerää asiakkaiden yhteystiedot automaattisesti, mutta tietojen keräämisen (nimi, puhelinnumero, sähköposti) voi tehdä myös manuaalisesti ovimyynnissä, toki tietosuojalainsäädännön huomioiden.

  • Asiakkaiden yhteystiedot on siis mahdollisuuksien mukaan oltava tiedossa (huomioitava myös ryhmäasiakkaat).
  • Huomioitava mahdollinen ylimääräinen työ asiakastietojen keruussa.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Viestintä mahdollisesta tartunnasta yleisössä on silti syytä suunnitella etukäteen; kuka viestii, kuka antaa lausuntoja ja millä tavoin. Viestinnässä on otettava huomioon ainakin seuraavat näkökulmat:

  • tiedote medialle
  • tiedote paikalla olleelle yleisölle
  • tiedote omalle henkilöstölle

Huom! Tiedottamisesta päättää kuitenkin aina tartuntatautilääkäri ja lopulliset tiedotteet on syytä laatia yhteistyössä ko. viranomaisen kanssa.

Käsihygienia

Asiakkaille on oltava tarjolla mahdollisuus käsienpesuun vedellä ja saippualla sekä käsidesiä. Käsidesiä on oltava tarjolla heti sisätilaan tai rajattuun ulkotilaan saavuttaessa. Wc-tiloissa on oltava tarjolla kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen tai kangaspyyheautomaatti. Saippuan riittävyyttä on tarkkailtava. Roskakorien täyttymistä tulee tarkkailla ja ne saavat täyttyä enintään kolme neljäsosaan tilavuudestaan. Siivousohje löytyy myös Työterveyslaitoksen sivuilta [6]. Asiakkaita voi muistuttaa käsihygieniasta ohjetaulujen, -kuulutuksien ja -videoiden avulla.

Asiakasvirtojen ohjailu

Yleisohjeena on riittävän etäisyyden pitäminen sekä katsomossa että muissa tiloissa.

  • Asiakkaiden kulkua voi ohjata lattiateippauksin, kulkuohjainnauhoin/rajaustolpin, henkilökunnan opastuksella, kuulutuksilla, kylteillä, porrastuksilla.
  • Mikäli mahdollista, asiakkaat voi keskinäisen kontaktin vähentämiseksi jakaa ryhmiin, jotka saapuvat keskenään eri ovista, käyttävät tiettyä anniskelupistettä ja wc-tiloja.

Jonot/ruuhkat:

  • Lippujen noutotilanteessa syntyvä jono voidaan ratkaista suosittelemalla mobiililipun käyttöä, käyttämällä useampaa noutopistettä tai aikaisempaa/porrastettua lunastusaikaa. Huomiota on kiinnitettävä etenkin ryhmäasiakkaisiin, joille voidaan määritellä aiempi lunastusaika, postittaa liput etukäteen tai pyytää heitä tekemään lippujen jako sivummalla.
  • Wc-tiloihin on määritettävä jonotuskäytännöt ja huomioitava mahdollinen lisähenkilökunnan tarve tai tehtävien sovittaminen, mikäli tarvitaan henkilökuntaa ohjaamaan wc-jonoa tai kontrolloimaan tilan henkilömäärää. Lisäksi on erityisesti huolehdittava saniteettitilojen siisteydestä (kts. kohta Tehostettu siivous).
  • Vaatesäilytys voi aiheuttaa jonoja. Mikäli paloviranomainen sallii vaatteiden viennin saliin, voidaan harkita talokohtaisesti vaatesäilytyksen poistoa käytöstä.
  • Mikäli halutaan pitää vaatesäilytys käytössä, on huomioitava turvavälit jonotuksessa ja hygieeninen etäisyys vaatteiden säilytyksessä, tiskin puhtaudessa, narikkalappujen käytössä (voidaan käyttää desinfiointia, pesua, tuplalappuja ja/tai vanhentamista) sekä asiakaspalvelijan turvallisuus.
  • Mikäli talossa on paljon hissin käyttöä, on hisseillä hyvä olla opasteet, joissa muistutetaan turvaväleistä ja henkilömäärän rajaamisesta hisseissä. Tarpeen tullen myös henkilökuntaa voidaan käyttää avuksi asiakkaiden ohjaamiseen.
  • Käsiohjelmamyyntiin voi harkita erilaisia ratkaisuja jonojen vähentämiseksi: poistetaanko käsiohjelma myynnistä, tarjotaanko se luettavaksi netissä, myydäänkö sitä vain lähimaksulla maksun nopeuttamiseksi, annetaanko sitä ilmaiseksi ja onko myyntipiste erillään muista myyntipisteistä vai samassa pisteessä?
  • Lipuntarkastukseen saapuessa asiakkaan on hyvä varautua näyttämään lippunsa jo hyvissä ajoin, jotta jono ei pysähdy. Voidaan siis lisätä opasteita, jotka muistuttavat jo kauempaa varaamaan lipun esille.
  • Salin täyttäminen ja tyhjentäminen tulee tehdä hallitusti, ruuhkia välttäen ja huomioiden sen viemä lisäaika.
  • Tehokkaaksi havaittu keino on porrastaa salista poistumista ennakkokuulutuksin ja henkilökunnan ohjauksella.
  • Muita keinoja voivat esimerkiksi olla lippuun merkityt saapumisajat, salin avaaminen aiemmin, kulkuohjainnauhat, paikkaliputon katsomo jota henkilökunta ohjaa tai rivin keskeltä täyttäminen.

Katsomossa:

  • Myös katsomossa on säilytettävä riittävä etäisyys seuraavaan katsojaan tai seurueeseen. Seurueella tarkoitetaan tässä esimerkiksi samassa taloudessa asuvia tai muutenkin jatkuvasti tai säännöllisesti yhteydessä olevia henkilöitä.
  • Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä tuolien jättämistä väliin. Riippuen tuolien asettelusta voidaan vähintään riittävä etäisyys takana olevaan saavuttaa jättämällä rivejä väliin, liikuttamalla tuoleja tai myymällä paikkoja limittäin. Jokaisen toimijan on tehtävä ratkaisut tarkasta toteuttamisesta itse.
  • Useimmissa lipunmyyntijärjestelmissä on mahdollista luoda valmis katsomokartta, jossa on poistettu osa paikoista myynnistä.
  • On tärkeää viestiä etukäteen, miten katsomon täyttö on ratkaisu: esimerkiksi myydäänkö etukäteen ”perhe/pariskuntapaikkoja” numeroiduille paikoille vai saavatko katsojat valita paikkansa itse numeroimattomassa katsomossa, jolloin henkilökunta ohjeistaa turvavälien pitämisessä.
  • Suosittelemme, että ennakkoviestinnässä korostetaan, ettei omia istumapaikkoja enää vaihdeta omin päin ohjeiden saannin jälkeen. Asiakkaiden turvallisuudentunteen lisäämiseksi on ohjeistuksen oltava selkeä siitä, milloin vaihtaminen on sallittua (esim. ei enää valojen himmennettyä) ja että lähemmäs oman ruokakunnan kanssa siirryttäessä on kuitenkin säilytettävä turvaväli muihin katsojiin.
  • Tällä hetkellä lapsiryhmistä ei ole viranomaisten ohjeistusta. Lapsiryhmien osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin aikuisten osalta. Samaa seuruetta olevat voivat istua vierekkäin.
  • Samat turvavälit on pidettävä myös immersiivisissä teoksissa ja ei-perinteisissä katsomoissa, sekä yleisösuhteeltaan poikkeavissa esityksissä. Ennakkoviestinnän tärkeys korostuu edellämainituissa tapahtumissa: yleisölle on hyvä viestiä teoksen turvaohjeistuksista etukäteen lipun oston yhteydessä, lipun lunastuksen yhteydessä sekä tilaan saavuttaessa.

Väliajalla:

  • Väliaika voidaan joissain tapauksissa poistaa käytöstä jonojen ja ruuhkien vähentämiseksi.
  • Mikäli halutaan säilyttää väliaika, on huomioitava, että sen kestoa on todennäköisesti tarpeen pidentää. Asiakkaiden poistuminen ja sisään meno saliin on tehtävä hallitusti esimerkiksi riveittäin tai lohkoittain, jolloin prosessi kestää kauemmin.
  • Tarjoilupisteitä voi mahdollisuuksien mukaan perustaa lisää, jolloin kaikki asiakkaat eivät pakkaudu samaan jonoon.
  • Suosittelemme lisäämään ennakkovarauksia, jolloin myyntipisteisiin ei kerry niin paljon jonoa. Mikäli mahdollista, ennakkovarattu pöytä olisi hyvä sijaita mahdollisimman lähellä varaajan katsomopaikkaa ristikkäisen liikenteen välttämiseksi.
  • Huomioitava, että ravintolatoimintaa koskevat omat määräyksensä (AVI).
  • Mikäli mahdollista, suosittelemme välttämään käteisen käyttöä. Mikäli käteinen kuitenkin pidetään käytössä, on huomioitava käsienpesun ja desinfioinnin mahdollisuus tai toimitettava kertakäyttöhanskoja asiakaspalvelijan käyttöön.
  • Suosittelemme, että mikäli ravintolapalvelut ovat auki myös ennen tapahtuman alkua, lisätään tässäkin tapauksessa ennakkovarausten osuutta.
  • Maskien oikea ja turvallinen käyttö on mahdollistettava väliajoilla. Maskin poistamisen jälkeen ja ennen uuden maskin pukemista on pestävä tai desinfioitava kädet. Pöytiin on suositeltavaa varata käsidesiä tätä varten, jotta maskin oikea käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa.

Tehostettu siivous

Yleisötilojen siivoamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Siivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa siivousta voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta. Noudatetaan Työterveyslaitoksen siivousohjeita.

  • Ovenkahvat, palvelutiskit, hanat ja portaiden kaiteet puhdistettava mahdollisimman usein, vähintään päivittäin ja mahdollisuuksien mukaan jopa 2–4 h välein: esimerkiksi ennen näytöstä, näytöksen aikana ja näytöksen jälkeen. Tuplapäivinä kahden näytöksen välissä on suoritettava pintojen siivous. [7]

 

Voit tutustua esimerkkeihin Emma-teatterin ja KokoTeatterin yleisöturvallisuuden ohjeistuksista linkkejä painamalla.

Lähteet:

[1] Tartuntatautilain pykälän 58 c minimivaatimukset, viitattu 1.10.2021.

[2] Ks. aluehallintovirastojen alueelliset tiedotteet kokoontumisrajoituksista: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#item-FkUhWGKAqmTQ-48342503, viitattu 1.10.2021.

[3] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 1.10.2021 päiväämä suositus, viitattu 1.10.2021.

[4] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 31.5.2021 päiväämä ohje koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi, viitattu 3.6.2021.

[5] Opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä. Viitattu 12.6.2020. https://stm.fi/documents/1271139/21429433/Ohje+yleis%C3%B6tilaisuuksiin+yleisiin+kokoontumisiin+ja+julkisten+tilojen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_140520.pdf/b90ac145-b4db-23db-c966-874570ee1b03

[6], [7] Työterveyslaitos 2020. Ohjeistus siivoukseen Covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Viitattu 12.6.2020. https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-siivoukseen

Päivitystiedot:

Sivu päivitetty 10.1.2022: päivitetty rajoitusten jatkuminen.

Sivu päivitetty 1.10.2021: päivitetty aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten päättyminen sekä lisätty THL:n ja OKM:n 1.10.2021 antama suositus.

Sivu päivitetty 3.6.2021: lisätty THL:n ja OKM:n 31.5.2021 päivittämä ohje sekä muutettu 2 metrin turvaväli riittäväksi etäisyydeksi.

Sivu päivitetty 22.2.2021: lisätty THL:n ja OKM:n 22.2.2021 muokkaama ohje.

Sivu päivitetty 17.2.2021: päivitetty turvaväli 2 metriin.

Sivu päivitetty 2.12.2020: lisätty hybridistrategia ja AVIen alueelliset määräykset.

Sivu päivittety 3.11.2020: lisätty yleinen maskisuositus ja ohjeistus viestinnästä tartuntatilanteessa.

Tämä ohjeistus on laadittu 18.6.2020 projektin yleisöturvallisuuden alatyöryhmässä, vetäjä: Antti Pylkkänen (antti.pylkkanen@musiikkitalo.fi). Muut alaryhmän jäsenet: Marika Agarth (Suomen Kansallisteatteri), Eira Tuohimaa (Suomen kansallisooppera ja -baletti), Sanna Kiviranta (Turun kaupunginteatteri), Anna Suomela (Suomen kansallisooppera ja -baletti), Samppa Rinne (Tampere-talo), Antti Pylkkänen (Musiikkitalo) ja Anna Veijalainen (KokoTeatteri).